zzz333

Sehr geehrte Damen und Herren, opiskelkaa myös saksaa!

  • Suomalainen opiskelija se siinä ryömii:)
    Suomalainen opiskelija se siinä ryömii:)
  • Sehr geehrte Damen und Herren, opiskelkaa myös saksaa!
  • Sehr geehrte Damen und Herren, opiskelkaa myös saksaa!
  • Kuva puhukoon puolestaan.
    Kuva puhukoon puolestaan.

Suomalaisilla yrityksillä on valtavat mahdollisuudet Saksassa, jossa on yli 84 miljoonaa asukasta ja saksaa puhuvia kuluttajia on myös Itävallassa ja Sveitsissä.  Tänään HS:ssä tartuttiin jo vihdoinkin asiaan, joka mieluusti jätetään kertomatta päättäjien puheissa kun yritetään puolustella pakkoruotsin tarpeellisuutta jokaikiselle suomalaiselle, vaikka monikielisyyden tarvetta meillä on enemmän kuin julkisuudessa uskalletaan puhua. 

Meillä vain puhutaan vähemmistön suojelusta ja ruotsin kielen tarpeesta, jollei muuten, niin vanhoja hyviä aikoja muistellen,  jolloin ruotsi oli meidän sivistyneistömme äidinkieli.  Nyt meillä Suomessa puhutaan enemmän jo muita kieliä kuin koskaan aikaisemmin ja englanti on valloittanut äidinkielemme jälkeen kakkostilan.  Se on hyvä asia, vaikka päättäjämme ovat vielä niin vieraantuneet tavallisesta elämästä ja talouselämämme todellisista tarpeista.   Miksi tämä kansan tahdosta ja enemmistön tarpeista syrjäytyneet päättäjät  eivät vihdoinkin laskeutuisi tavallisen kuluttajan tasolle?

Artikkelissa haastateltiin suomalaisia yrittäjiä Saksassa, jossa selkeästi kävi ilmi saksan kielen osaamisen tarpeellisuus yritysmaailmassa ja ennen kaikkea viennissä!  Haloo suomalaiset päättäjät, onko kukaan kuulolla?

Olisiko jo vihdoinkin korkea aika päivittää suomalainen kielipolitiikka ajan tasalle?

Syrjäytyminen valtavirran ajatuksista on tyhmää ja Suomen taloudelle vaarallinen yhdistelmä. Jo alkuvuodesta oli HS:ssä kirjoitus Nordean johdon ajatuksista ruotsin kielen hylkäämisestä sisäisenä työkielenä.

" Englanti tuli vakituiseksi työkieleksi vasta siinä vaiheessa, kun mukaan tulivat norjalaiset ja tanskalaiset.  Entinen  Merita-Nordbankenin  konsernijohtaja Hans Dahlborg kertoo kirjassaan, että ruotsalaiset ja tanskalaiset eivät ymmärtäneet kunnolla toisiaan."  Pohjoismaisessa yhteistyössähän on valitettu samaa, mutta Suomi on jo aikanaan kiivaasti vastustanut tanskalaisten ehdotusta, että englanti olisi yhteinen virallinen kieli, vaikka sitä kokousten ulkopuolella mieluusti käytetäänkin.  Nyt jopa ehdotetaan lukioihin mahdollisuutta suorittaa virkamiesruotsi, jotta se ei viivästyttäisi yliopistossa nuorten valmistumista, kuten se nyt tekee. 

Olisiko meidän jo vihdoinkin kuunneltava järjen ääntä ja annettava tulevalle nuorisolle itselleen enemmän valtaa päättää mitä kieltä he itse katsovat eniten tarvitsevansa. Maailma on muuttunut niistä ajoista kun isä lampun osti, eikä kukaan suomalainen halua syrjiä ruotsin puhujia, mutta vain itselleen mahdollisuuden opiskella tärkeimpiä kieliä, joita nykymaailmassa käytetään ja tarvitaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

HS:n Tiina Rajamäki kommentoi pääartikkelia vielä tärkeällä huomiolla, että "jopa englantia hyvin puhuvillekin suomalaisille on tullut seinä vastaan Saksan-valloituksessaan. Viesti ei mennyt perille englanniksi pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä". Siinä kohtaa on kaksi mahdollisuutta: hidas ja nopea. Opi saksaa, tai palkkaa yritykseen saksan kieltä osaava työntekijä.

"Kiitos ja kunnia" kuuluvat tässä kokonaan Suomen opetusministeriön- ja päättäjien kontolle. Mikään muu vähäisempi määrä ruotsin kielen taitoisia ei riitä suomalaisille ja kymmenelle miljoonalle ruotsalaiselle, kun täydet opiskelupakot kaikille peruskoulusta-yliopistoihin.

Ei muilla mailla, kielellä ja talousmarkkinoilla näytä olevan niin väliä. Meillä munat ovat kaikki samassa korissa, kuten sijoitusammattilaiset aina sanovat ja varottavat.

(Entä missä luuraa ihmisoikeudet?:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän Saksassa tai Itävallassa edes turistina pärjää englanninkielellä.
Nykyisellä tietotekniikalla olisi helppoa järjestää kouluissa kieliopetusta siten, että oppilaat voisi opiskella haluamansa kieliä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Margareta, kyllä Saksassa turistina jo pärjää hyvin englannilla kun lähes kaikki myyjätkin ovat nuorehkoja ihmisiä. Sama ilmiöhän on tapahtunut myös Tallinnassa kun he pääsivät onnekseen pakkovenäjästä eroon. Englanti on virolaisilla nuorilla jo poikkeuksellisen hyvää.

Mitä tulee tuohon mainitsemaasi tietotekniikan käyttöön, niin eihän se meidän päättäjille mene millään läpi, eikä täälläkään monille pakkoruotsin puoltajille. Kaikki kielten pienetkin muutokset ovat suomalaisille ylivoimaisen vaikeita...tai ainakin niin vakuutetaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Joskäy niin, että Britania eroaa EU:sta, Saksan kielen osaamisen tarve vain korostuu.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Pekka hyvästä huomiosta. Käsittääkseni jo nyt "kilpailu" pääkielestä käy englannin lisäksi myöskin saksan ja ranskan välillä. Saksan puhujia on jo nytkin EU:ssa enemmän ja meidän täti Merkel pitää EU:n johtoa käsissään vielä pitkään kaikista vaikeuksistaan huolimatta. Näin itse uskon.

Huomioon kannattaa myöskin ottaa saksan kielen vahva asema idässä, sillä siellähän se oli päävieras kieli myöskin aikanaan venäläisillä. Meidän venäläiset insinööriksi aikanaan opiskelleet ystävät osaavatkin parhaiten juuri saksaa. Nuorilla on tietysti englanti ykköskielenä.

Meidän EU:ssa työskentelevät meppimme voisivat siitäkin kertoa paljon enemmän, mutta hiljaisuus kielirintamalla on sieltäkin käsin hyvin heikkoa. Sääli.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tässä maassa on monta ihmeellistä asiaa, jotka hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Ja tämä koulujen kieliohjelma on yksi niistä. Näin lautamiesjärjellä ajatellen kielten opetuksen tulee palvella elinkeinoelämän tarpeita ja valikoiman olla sen mukainen. Ja tästä näkökulmasta katsoen ainoa kieli, jonka pakollisuus on perusteltu, on englanti, nykymaailman lingua franca. Muut meidän kannaltamme tärkeät kielet ovat nähdäkseni Saksa, Espanja ja Ruotsi. Saksan merkittävyys tuli blogissa hyvin perustelluksi. Espanja ja sen lähisukulainen portugali, ovat kuuluvat maailman neljän puhutuimman kielen joukkoon ja ovat virallisina kielinä koko Etelä- ja Väli-Amerikassa. Ja jos tulevaisuuteen haluaa katsoa, esille kannattaa nostaa kiina. Toistaiseksi sen osaamisella voisi saavuttaa jopa jonkinlaista kilpailuetua, mutta tuskinpa kauaa, koska sen asema on jo nyt niin ilmeinen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Jaakko ja itketään vaan yhdessä, sillä mikään viisaus ja järki ei näytä koskettavan tässä asiassa päättäjiä, ei ainakaan yhtenäisenä joukkona! Yksilöinä he ovat hyvin usein eri mieltä, mutta kun he valtaan pääsevät, niin mieli aina kummasti muuttuu. Rohkeus vastustaa pakkoruotsin valtaa on kummallinen ilmiö Suomessa, jota ei järjellä voi millään käsittää.

Koko Suomi valittaa huonoa taloustilannetta ja monikielisyyden puutetta, mutta lähes jokainen suomalainen viejä osaa vain englantia ja ruotsin alkeet, kuten on nähty. Kiinnostus ruotsiin vähenee joka vuosi pakon jatkuessa, ja kohta meillä armovitosen sijasta pitää hyväksyä myöskin pienemmät arvosanat, jotta lukioista ei tule myöskin tulppaa opintojen pidentymiselle.

Viime syksynä jo oli monta kirjoitusta Hesarissa, että Kiinasta on tullut matkailijoiden suurvalta. Vaurastuneet kiinalaiset matkustelevat vuosi vuodelta enemmän ja yhä suurempi osa ulkomailla matkustelevista.

Aasian kirjeenvaihtaja HS:ssä Mikko Paakkanen kirjoitti 3.10.2015 : "Tätä vauhtia kiinalaiset turistit alkavat pian olla ryhmä, jota varten Suomen palvelualoilla on pakko opetella kiinaa".

Pieni kysymys päättäjille, onkohan varhaisesta ruotsin opiskelusta paljonkin apua kiinan opiskeluun? No, ainakin ruotsalaisten taito iloiseen ja ystävälliseen hymyyn olisi ainakin yksi suuri apu, mutta itse kieleen ei tarvitsisi uhrata koko kouluelämänsä aikana vähintään tuntia viikossa:)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuli mieleen, että taitaa tuo ruotsinkielen asema olla sitä varsinaista impivaaralaisuutta?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

"Tuli mieleen, että taitaa tuo ruotsinkielen asema olla sitä varsinaista impivaaralaisuutta?"

Sitähän minäkin olen täällä yrittänyt jo aikaisemminkin monta kertaa toitottaa, mutta sivistykseen nyt kuuluu ruotsi ja jos sitä et osaa, niin impivaaralainen olet ja pysyt. Siitä leimasta et pääse irti.

Voit hallita vaikka kiinan ja venäjän, mutta entäs sitten? - Jos vaikka rakastut ruotsalaiseen. Tätähän täällä Puheenvuorossa on meille monta kertaa kerrottu ja aina saa tuntea maansa ja itsensä tyhmäksi:)

Huomasin muuten että pirun kuvassani olevaa kuuluisaa sanontaa Carpe Diem, joka tarkoittaa "tartu hetkeen". Niin se on tarkoitettu päättäjillemme, joilla juuri nyt on valta ja voima päättää oikein Suomen kielipolitiikassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Pohjoismaisessa yhteistyössähän on valitettu samaa, mutta Suomi on jo aikanaan kiivaasti vastustanut tanskalaisten ehdotusta, että englanti olisi yhteinen virallinen kieli, vaikka sitä kokousten ulkopuolella mieluusti käytetäänkin."

Onko sinulla tuosta linkkiä? Itse muistan jo "aikoinaan", että nimenomaan suomalaiset ehdottivat englantia yhteiseksi kieleksi, mutta nimenomaan tanskalaiset tyrmäsivät sen luvaten vastedes puhua "selkeämmin". Tämä oli joskus 80-luvulla.

Nuorena (siis vielä nuorempana ...) saavuin kerran aamulla väsyneenä junalla Ruotsista lähteneenä Hampurin rautatieasemalle ja vaikka osasin jo silloinkin saksaa, niin teki mieli menä hiukan helpomman kautta ja kysyin lippuluukulla virkailijalta: "Entschuldigen Sie, sprechen Sie englisch?" Täti asetti lornettityyppiset kakkulat nenänvarrelleen ja päätä taaksepäin taivuttaen niiden läpi tiukasti minuun katsoen vastasi: "NEIN, ich spreche DEUTSCH!"

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olin Saudi Arabissa ja poliisi pysäytti liikenteessä jostain pienestä rikkeestä ja alkoi torumaan ja neuvomaan minua Arabiaksi. Kysyin kohteliaasti häneltä englanniksi: "Sorry, but do you speak English". Nuori poliisi katsoi minua pitkään ja vastastasi: "Yes I do, but do you speak Arabic" ja jatkoi torumistaan Arabiaksi sakkolapun kera.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jukka "Onko sinulla tuosta linkkiä? Itse muistan jo "aikoinaan", että nimenomaan suomalaiset ehdottivat englantia yhteiseksi kieleksi, mutta nimenomaan tanskalaiset tyrmäsivät sen luvaten vastedes puhua "selkeämmin". Tämä oli joskus 80-luvulla."

Kirjoitin tuosta suomalaisten edustajien englannin vastustuksesta jo noin kymmenen vuotta sitten ja olen ihan varma siitä, että juuri tanskalaiset ehdottivat englantia yhteiseksi kieleksi ja Suomi sitä vastusti ainoana maana. Se jäikin kirkkaana mieleeni jo silloin. Löysin sen aikanaan googlesta, mutta yritän vielä sitä etsiä. Josko olisivat nuo "pikkupirut" saaneet sen poistettua? :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juha Kuikalle vastaus. Olen nyt yrittänyt etsiä sitä vakuuttavaa näyttöä, että Pohjoismaiden neuvostossa Suomi puolsi lakia vuonna 2005. Googlessa törmäsin aina jo poistettuihin sivuihin, mutta löysin omat muistiinpanoni asiasta, joita silloin vielä viitsin tehdä.

Tanskassa pidetyssä kokouksessa vasemmiston Outi Ojala oli ainoana jäsenenä vastaan Tanskan esitystä englannin ottamisesta PN:n työkieleksi. Muut maat puolsivat ruotsin hylkäämistä, koska englanti antaisi kaikille muille maille tasa-arvoisen aseman.

Löytyi myös Per Stenbäckin katkera vuodatus 18.11.2005: "Että jos ruotsi poistetaan, niin lopetetaan sitten koko Pohjoismaiden Neuvosto! ...jos julistetaan, että englanti on ainoa kieli, silloin loppuu kaikki, koska Pohjoismaiden Neuvosto perustuu ruotsinkieliseen kulttuuriin".

Voitkos tuota enää selkeämmin sanoa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Asiasta on eri henkilöiden kohdalla eri maissa ollut varmaankin erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä eri aikoina. Itse muistan vuorenvarmasti juuri sen minkä aiemmin mainitsin, eli, että aikoinaan Suomi esitti englannin käyttöön ottamista, mutta SILLOIN Tanska sitä vastusti. Joku toinen kerta oli sitten ehkä toisin päin.

Tuo mitä Per Stenbäck toteaa Pohjoismaiden Neuvostosta pitää tavallaan paikkansa. Eihän sillä elimellä juuri olekaan muuta virkaa kuin kielellisesti läheisten kansakuntien kulttuurinen yhteistyö. Suomi saa olla siinä mukana siksi, että ruotsi on valtiokielenä täälläkin. Osittain toki myös historialliset syyt puhuvat Suomen jäsenyyden puolesta.

Periaatteessa voisi perustaa jonkin toisen yhteisen elimen, joka pureutuisi konkreettisemmin ajankohtaisiin maailmanpoliittisiin kysymyksiin ja niiden pohjalta tehtäviin päätöksiin yhteistyöstä, muun muassa puolustuspolitiikasta j.n.e. Siinä puhuttaisiin sitten englantia.

"Lingvistisenä" henkilönä arvostan suomen kieltä yli kaiken. Suomen kieli on voimakas, elävä, vivahteikas, runsas ilmaisultaan ja näillä näkymin "ikuisuuteen" asti hengissä oleva kieli. Ainoa itämerensuomalainen kieli, jonka kohdalla tämä pitää varauksettomasti paikkansa. Jopa eestiä pidettiin tietyissä piireissä uhanalaisena kielenä neuvostomiehityksen pitkittyessä. Nyt sitä ei enää voi sellaiseksi luokitella, mutta karjala, vepsä, vatja ja lyydi ovat hiljalleen vajoamassa manan maille, jollei ihmeitä tapahdu. Suomen kielen kohdalla olisi voinut hyvinkin olla sama kohtalo, jollei sortovuosista olisi selvitty ja neuvostomiehitys torjuttu toisessa maailmansodassa.

Uhanalaiseksi on sen sijaan nykyään tulossa suomen ruotsi toimivana käyttökielenä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #17

Juha "Tuo mitä Per Stenbäck toteaa Pohjoismaiden Neuvostosta pitää tavallaan paikkansa. Eihän sillä elimellä juuri olekaan muuta virkaa kuin kielellisesti läheisten kansakuntien kulttuurinen yhteistyö."

No, enpä nyt tiedä, jos kaikilla ei ole yhteistä kieltä, niin silloinhan olisi tasapuolisuuden vuoksi oltava yhteinen kieli eli englanti, jota kaikki osaavat ja käyttävät myös muissa kontakteissa heidän kanssaan. Vai pitäisikö sanoa kuten Stubbi tässä taannoin tullessaan Pohjoismaiden Neuvoston kokouksesta pois, että mitä täyttä p....."

Juha: "Uhanalaiseksi on sen sijaan nykyään tulossa suomen ruotsi toimivana käyttökielenä."

Tuosta olen siinä mielessä eri mieltä, kun mielestäni se on kokonaan ruotsinkielisten oma asia hoitaa ja helliä omaa kieltään ihan itse, eikä velvoittaa keinotekoisesti koko Suomea niihin talkoisiin mukaan.

Olisi ihan eri asia, jos ruotsi kielenä kuuluisi johonkin tärkeämpään ja puhutumpaan ryhmään, mutta nyt sitä äidinkielenään puhuu vain noin 300 000 suomalaista ja Ruotsissa vajaa 10 miljoonaa. Suomen kielen tarpeettomuuteen vetosivat myös ahvenanmaalaiset, kun sanoutuivat irti kokonaan suomen pakosta ja kouluista. Se oli mielestäni ihan Ok. jokainen voi päättää itse, minkä katsoo tarpeelliseksi taidoksi omassa elämässään.

Tapanani on myös vedota EU:n suosittelemiin hyödyllisiin kieliin, joita ovat järjestyksessä: englanti, ranska, saksa, espanja, perässä tulevat italia, hollanti ja viimeisten joukossa kymmenentenä on kiina! Eipä näy jonossa ruotsia, eikä sen paremmin suomeakaan.

Onko meillä varaa pitää pieni kieli takataskussa koko maan voimin, kun sitä suomenkieliset eivät joudu puhumaan juuri koskaan ja siksi se myös unohtuu käytön puutteessa.

Kielipolitiikassa on hyvä muistaa se, että politiikkaa tehdään tulevaisuutta varten - ei menneisyyttä muistellen. Siitä kärsii eniten juuri Suomen monikielisyys ja sen ovat meidän nuoret sukupolvet jo hyvin tajunneet. Kehitys kulkee eteenpäin, tahtoo vanhempi väki sitä tai ei.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kaikki kielet ovat tarpeellisia.

Olen aina puhunut ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa kouluruotsia ja hyvin on toimeen tultu. Tanskalaisia, jotka osaavat suomalaisten kanssa puhua hyvää nk. skandinaaviskaa, ymmärtää paremmin kuin norjalaisia.

Saksalaisten, itävaltalaisten, sveitsiläisten ja osaksi myös tsekkien ja slovakkien kanssa puhun aina ja vain saksaa. Venäläisten kanssa lukion venättää. Espanjalaisten kanssa puhun espanjaa. Olen suorittanut myös lukion ranskan, mutta vaikeata on ranskalaisten kanssa ranskaksi. Muiden kanssa sitten englantia.

Ei huolta. Kohta joudumme kommunikoimaan myös arabiaksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jaakko O. "Kaikki kielet ovat tarpeellisia."

Totta kirjoitat, mutta on myöskin surullinen totuus, etteivät kaikki suomalaiset ole läheskään noin kielitaitoisia kuin mitä sinä olet. Meillä esimerkiksi päättäjissä on Stubbin lisäksi hyvin vähän ihmisiä, jotka osaavat englannin lisäksi myöskin ranskaa, saksaa ja edes välttävästi ruotsia.

Insinöörinä olet kai itsekin todennut, ettei heidän joukoissaan ole kovinkaan paljoa monen kielen taitajia. Ruotsin kieli vie monelta yhden tärkeämmän kielen paikan ja kun käyttö on vähäistä, niin sekin taito ruostuu liian monelta. Tärkeimpiin kieliin on myöskin enemmän motivaatiota, sehän on tunnettu tosi asia.

Ei tarvitse kuin katsoa kansanedustajien kielitaidon esittelyjä ja jos jätetään huomiotta varsinaiset ammatiltaan kielenopettajat. On toki huomioitava myös kieliin menevä runsas ajankäyttö ja sitä ylimääräistä aikaa ei välttämättä vaativissa ammateissa aina ole, jos pitää pysyä vielä jatkuvasti ajan tasalla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minun suuresti ihailemani valtakunnan viisas Osmo Soininvaara on kirjoittanut blogiinsa hyvän kirjoituksen, joka hänen oli tarkoitus pitää eduskunnassa jäähyväisissään. Kannattaa kaikkien se lukea:

http://www.soininvaara.fi/2015/03/06/puheeni-pakko...

Pieni pätkä Soininvaaran kirjoituksesta, jonka pitäisi herättää suurimmatkin vastustajat hereille.

"Ruotsinkielisiin palveluihin tarvitaan ruotsintaitoisia. On todella kustannustehoton asia, että tämän takia jokaisen suomalaisen pitäisi käyttää puoli vuotta elämästään ruotsin opiskeluun. Viisikymmentä vuotta sitten vain oppikoulussa opiskeltiin ruotsia. Ei se tarkoittanut, ettei ruotsinkielellä olisi palveluja saanut".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset