*

zzz333

Uskonnon opetus olisi jo järkevöitettävä Pohjoismaiselle tasolle

  • Uskonnon opetus  olisi jo järkevöitettävä Pohjoismaiselle tasolle
  • Uskonnon opetus  olisi jo järkevöitettävä Pohjoismaiselle tasolle
  • Uskonnon opetus  olisi jo järkevöitettävä Pohjoismaiselle tasolle

Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa,  kun tutkimuksia tehdään, mutta niitä ei  juuri näytetä otettavan  todesta?  Meillä muutos ja eteenpäin katsominen näyttää olevan  ihan liian vaikeaa. Kirkon  tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa kaikille yhtenäistä  uskonto-ja katsomustiedon oppiainetta. Parin vuoden takaisessa laajassa kyselyssä kaksi kolmesta kannatti yhteistä opetusta ja vain  viidesosa vastusti sitä, kertoo Helsingin Sanomat tänään.  

"Lapset jaetaan eri luokkiin sen mukaan mihin kirkkoon he kuuluvat tai eivät kuulu, joten sujuvaa vuoropuhelua katsomuksiin liittyvissä kysymyksissä ei pääse syntymään",  kertoo Helsingin yliopiston uskonnonopetuksen professori Arto Kallioniemi. 

Pohjoismaiden joukossa Suomi on erikoisuus, kuten niin monessa muussakin asiassa, kun muutos on meille aina yhtä vaikeaa, vaikka kaikki järkiperusteet sitä puoltaisivatkin. Muissa maissa yhteisillä uskontotunneilla oppilaat ovat jo pitkään  istuneet samassa luokassa ja tutustuneet eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin, etiikkaan, arvoihin ja kulttuuriperintöön.  Nyt jos koskaan sen pitäisi olla ensiarvoisen tärkeää, erityisesti nuorille.

Meillä muutosta vaikeuttavat milloin vähemmistökysymys ja milloin  ihmisten itsemääräämisoikeuden menetys ja milloin mikin enemmän, tai vähemmän järkevä syy.. Suomessa mennään aina helposti liiallisuuksiin... Ei edes kustannuksia oteta mitenkään  huomioon.  "Ja parhaimmillaan yhdestä uskontotunnista maksetaan viiden opettajan palkka, on se aika kallista opetusta."  Nekin rahat voisi käyttää johonkin tarpeellisempaan oppiaineeseen.

Euroopassa Suomi rinnastuu lähinnä joihinkin Itävallan ja Saksan osavaltioihin, joissa kirkoilla on merkittävä valta uskonnonopetukseen.  Kallioniemen mielestä malli on järjetön, eikä se palvele kenenkään etua.  Samaa mieltä on varmaankin enemmistö suomalaisista ja nimenomaan nyt, kun meillä on maahanmuuton seurauksena tarvetta ymmärtää toisiamme paremmin, niin kulttuuria kuin myös eri uskontojen erilaisuutta.  Nyt meillä on evankelis-luterilainen, ortodoksit, katoliset, islaminuskoiset ja elämänkatsomustiedon opiskelijat, jotka pohtivat kaikki omissa ryhmissään, mitä esimerkiksi Turussa tapahtui, kun viisainta olisi ollut pohtia sitä kaikki yhdessä.  (Hu,huu missä psykiatrit, onko heiltä mitään kysytty?)

Tämäkin ongelma on ollut varmaankin kaikkien opettajien tiedossa jo pitkään, mutta onko siitä valitettu eteenpäin? Valtiovaltakin on huomannut vihdoinkin, että muutos saattaa olla tarpeen. Herääkin kysymys, että mihin meillä suurta opetusvirastoa tarvitaan, jos se ei ajoissa edes huomaa puuttua epäkohtiin? 

Opetus-ja kulttuuriministeriö käynnistää vasta tänä syksynä  ison tilannekartoituksen, jossa kysytään kunnista ja opettajakoulutuslaitoksista, millainen on uskonnonopetuksen nykytila, millaisena he näkevät tulevaisuuden ja mihin pitäisi varautua.

Näin  maalikkona tuntuu aika hassulta, että kysymys olisi jotenkin vielä pitkällisten selvitysten tarpeessa?? Miksi  ylipäätään meidän kansanedustajamme ja ministerimme käyvät tutustumassa eri maiden koulutukseen, kun niistä ei näytä päätöksenteossa olevan mitään apua? Viimeksi muistan delegaation käyneen takavuosina jopa Singaporessa, mutta tuloksista ei jälkikäteen näytä olevan meille mitään konkreetista hyötyä.  Vai onko ollut?

HS:ssä oli myöskin mainittu opetusneuvos Armi Mikkolan johtaman  kärkihankeryhmän lisäksi kysyvän vähemmistöjen äidinkielten sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppiaineiden käytäntöjä ja tarpeita. " Ison  kysymyksen olevan myöskin sen, miten nykyinen opettajankoulutus vastaa näihin tarpeisiin."  

Näitä kysymyksiä kun siellä vielä montakin vuotta pohditaan, niin luulisi jo alkuperäisen tarpeen ja kansan enemmistön   toivomustenkin jo unohtuvan.  Suosittelisin  matkaa Pohjoismaihin, niin eiköhän asia ratkeaisi vähän nopeammin, kun heillä on jo kokemuksia kertynyt näistäkin ongelmista ihan riittävästi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olisi korkea aika poistaa kouluista tunnustuksellinen uskonnonopetus.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Enpä voisi olla juuri enempää kanssasi samaa mieltä!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Merilahden koulussa Helsingin Meri-Rastilassa luokka hajaantuu melkoisesti, kun uskontotunti alkaa. HS:n selvityksen mukaan koulun oppilaista 4-% opiskelee ortodoksista uskontoa, 35-% opiskelee evankelis-luterilaista, 42-% oppilaista opiskelee islamia ja 19-% elämänkatsomustietoa. Melkoinen paletti järjestäjille!

Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen odottaa hartaasti päivää, jolloin oppilaat tulevat yhdelle tunnille. Hänen mielestään onkin aika erikoista, että lapset istuvat eri luokissa kotitaustansa tähden.

Kuulemma monet vanhemmat, jotka eivät itse kuulu kirkkoon valitsevat silti usein enemmistön mukaisen uskonnon. He eivät halua erottua joukosta, vaan antavat lasten itse valita ryhmänsä. Meilläkin lapsenlapseni ovat saaneet valita itse ryhmän johon haluavat mennä, vaikka eivät itse kuulu kirkkoon.

Aihe on tulenarka toisille ryhmille. Erityisesti ortodokseilla on pelkona opetus, joka ei tiedä ortodokseista mitään. Samoilla linjoilla on Suomen Islamilaisen neuvoston lehtori Isra Lehtinen. "Oma opetus pitäisi säilyttää".

Pitääkö sitä kysyä kaikilta erikseen, jolloin parempi vaihtoehto ei koskaan toteutuisi? Se mikä yhteisopetuksessa voittaisi olisi tärkeä yhteisöllisyyden ja toistensa ymmärtämisen taito kehittyisi myöskin paremmaksi, mutta se ei näytä näitä "vastustajia" kiinnostavan. Ihme sinänsä. Siinä voittaisi koko koulu ja oppilaat, vaikkei säästyneitä kustannuksia veronmaksajia edes ottaisi huomioon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koulun tehtävä on opettaa yhteiskunnassa tarpeellinen yleissivistys. Uskontoyhteisöt saisivat huolehtia opetuksestaan itse. Ja niinhän tekevätkin. Lutherilaisillakin on omat pyhäkoulunsa ja rippileirinsä.
Jos vielä sattuisi olemaan joku buddhalainen tai hindulainen. Ja miten on otettu huomioon keskenään vihamieliset islamilaiset suunnat jne?
Uskomatonta pölhöyttä!

Pertti Väänänen

En ota kantaa elämänkatsomustiedon opettamiseen kouluissa sinänsä, koska Suomessa ollaan kansankirkon (johon valtaosa suomalaisista kuuluu) piirissä piittaamattomia oppikysymyksissä.

Tähdennän kuitenkin, että mahdollisuus kaikesta uskontoon liittyvästä opetuksesta kieltäytymiseen tulisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa, koska vahvan uskonnollisen vakaumuksen omaavat vanhemmat pitänevät elämänkatsomustiedon opettamista esim. kristillistä kasvatusta häiritsevänä tekijänä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Nimenomaan uskonnollisissa perheissä kasvaville lapsille tulisi tarjota kiihkotonta ja asiallista tietoa myös muista uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Muuten on vaara, että lasten opetus jää ainoastaan fanaattisten äärilahkojen varaan.

Koulun tehtävä on tukea lasten ja nuorten henkistä kasvua ja kehitystä, ei vanhempien uskomuksia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sari juuri näin. Samaa ajattelin minäkin, että juuri syvästi uskonnollisten vanhempien lapset tarvitsisivat puolueetonta tietoa myöskin muista uskonnoista. Lasten aivopesu vain yhteen suuntaan on aina vaarallista.

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #7

Onneksi on olemassa Euroopan ihmisoikeusneuvosto, jolla on ollut ainakin tähän asti Kelhun ja Laitisen mielipiteistä poikkeava kanta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #9

Mitä tuolla kommentillasi oikein tarkoitat Pertti?

Eihän kukaan kai ole missään vaiheessa ollut kieltämässä uskonnonvapautta. Ihminen saa ihan täysin rauhassa uskoa vaikkapa vielä enkeleihin ja joulupukkiinkin, ei niitä kukaan halua kieltää.

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #11

Ehdottamasi kaikille pakollinen ns. elämänkatsomustieto tulisi loukkaamaan uskonvapautta. Tämä tultaneen ratkaisemaan ainakin jossakin muodossa EU-tasolla taikka ainakin Euroopan neuvostossa. Ainakin Ruotsin vastaavasta pakkoateismin opetuksesta on jouduttu sallimaan poikkeuksia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #12

Puhdas tieto ei minusta voi koskaan olla loukkaavaa tai haitallista kenellekään ihmiselle, vaan ihan päin vastoin.... Tieto on myös valtaa päättää rehellisesti omasta elämänsä suunnasta ja ajatuksistaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Eihän ns. elämänkatsumustieto ole mihinkään ateismin uskoon opettamista.

Pertti Väänänen

Laitinen on lähtökohtaisesti kommunisti! Neuvostoliitossa ajateltiin juuri noin tunnetuin seurauksin!

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #13

Miten niin kommunisti? En minä kiellä uskonnonopetusta. Vaadin vain, että lapsille annetaan tietoa kaikista uskonnoista ja myös uskonnottomista elämänkatsomuksista. Päättäköön tiensä itse, kun ovat riittävän kypsiä.

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #14

Laitininen:

"Päättäköön tiensä itse, kun ovat riittävän kypsiä"

Kristinusko:

"Sylivauvat on kastettava, ja sitten heidät on opetettava ja kasvatettava kristillisesti"

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #15

Kukahan tässä nyt kieltää sen uskonnonvapauden?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #15

Pertti. "Sylivauvat on kastettava". Tämä on yksi omituisuus, mitä en hyväksy.

Miksi puolustuskyvyttömät vauvat, jotka eivät itse mitään mistään vielä ymmärrä pitäisi kastaa kirkon jäseneksi? Heillä pitäisi olla mahdollisuus liittyä vasta silloin, kun he ensin pystyvät itse päättämään mihin he haluavat uskoa ja juuri siihen he tarvitsevat tietoa eri vaihtoehdoista, minkä he voivat myös itse hyväksyä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minusta elämänkatsomustieto, joka perustuisi eri uskontojen pääkohtiin olisi ihan riittävä opetus kaikille oppilaille peruskoulussa. Toki siihen voisi liittää myöskin filosofian perustiedot, joka sitten taas lukiossa muuttuisi itsenäiseksi pakolliseksi oppiaineeksi kaikille.

Varsinainen uskonnonopetus hoidettaisiin sitten kaikkien uskontokuntien omilla resursseilla. Se ei mielestäni kuulu normaaliin kouluopetukseen.

Suomessa kirkkoon kuuluu 71,9 % väestöstä, mutta kirkosta eroaminen on noussut vuosien myötä. Tapakristityt alkavat vähitellen poistua, ihan niin kuin on tapahtunut myöskin Ruotsissa. Virossa prosentit ovat noin 15, johon suuntaan todennäköisesti meilläkin ollaan menossa. Nuoret eroavat kirkosta useammin, kun vanhempien valinta ei enää heitä siihen velvoita.

Valtiokirkkojärjestelmä toimii enää Tanskassa ja Islannissa. Ruotsissa se purettiin jo vuonna 2000 ja Norjassa 2008. Milloin on Suomen vuoro?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Äiti kuului kirkkoon, isä ei kuulunut. Äitini äiti vaati isän liittymään kirkkoon ehtona naimakaupalle. Isäni oli punikin poika, missä osa sukua siirtyi tulevaan Neuvostoliittoon jo varhain mullistusten jälkeen. Isäni liittyi kirkkoon, rakkaus voitti.

Itse olen kastettu, ja kävin rippikouluni pienporukassa hotelli Hospitsin ravintolassa, ja konfirmaatio oli Temppeliaukion kirkossa. Jo pienenä pyhäkoulussa epäilin kertomuksia Jeesuksesta ja "Jumalan kämmenellä olemisesta". Uskonnon voima on kuitenkin raskas. Erosin kirkosta vasta 1990- luvun lopulla. Ateisti-vaimolleni perustelin 1980-luvulla syntyneiden lasten kuulumista kirkkoon näiden suojelemisella kiusaamiselta.

Uskonto on suuri ihmismielen saastuttaja. Joten uskonto tosiaankin pitää eriyttää valtiosta ja sen instituutioista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

Enpähän nyt käyttäisi ihan noin voimakasta ilmaisua uskonnoista Eero, mutta en myöskään usko, että se olisi missään maailman kolkassa ollut siunauksesi ihmisille. Sotia ja jatkuvaa kiistelyä uskontojen paremmuudesta on ollut ihan liikaa joka puolella maailmaa ammoisista ajoista lähtien.

Tosin se monille ihmisille on ollut aina lohtuna kuolemanpelossa ja myöskin toivossa, että jossakin on vielä se parempi ja kauniimpi elämä odotettavissa. Suotakoon se heille, mutta älköön sotkeko sitä yhteen virallisen kouluopetuksen pakolliseksi aineeksi.

On sivistystä tietää eri uskonnoista sentään jotakin, mutta tunnustukselliset uskonto-opetukset voisi jättää omien eri kirkkokuntien huoleksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ne jotka pitävät elämänkatsomustiedon opettamista kristillistä kasvatusta häiritsevänä, kuvittelevat ilmeisesti, että siinä opetetaan jotain ateismia. Oppiaine on kuitenkin neutraali suhteessa uskontoihin. Yksittäisten opettajien oman vakaumuksen vaikutuksesta ei tietenkään voi mennä takuuseen. Käsittääkseni sama opettaja saattaa opetta sekä uskontoa että elämänkatsomusoppia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Margareta: "Ne jotka pitävät elämänkatsomustiedon opettamista kristillistä kasvatusta häiritsevänä, kuvittelevat ilmeisesti, että siinä opetetaan jotain ateismia."

HS:n haastattelujen mukaan esimerkiksi Eeva Manner-Lipasti Ressun peruskoulun 5-6 luokan et-opettaja kertoo kuinka heillä oppilaat haluavat puhua ajankohtaisista tapahtumista. Syksyn aikana ryhmä on keskustellut Houstonin tulvista, Turun puukkoiskusta, Harvey-myrskystä tai hirmumyrsky Irmasta. "

Aikaisempina vuosina et-tunneilla oli vihot, joihin tehtiin muistiinpanoja. Nyt tunneilla keskitytään keskustelemiseen", kertoo 11-vuotias Noel Ahlström.

Minusta se on hienoa, että oppilaat jo näinkin varhain opettelevat puhumaan ja väittelemään ajankohtaisista aiheista. Se on tärkeä taito, joka meillä on ollut pitkään retuperällä, kaikkihan tuntevat sanonnan "vaikenevista suomalaisista".

Opettaja Manner-Lipastista on myös hyvä, kun kerran viikossa oppilaat saavat keskustella ilman suorituspaineita. Et-opetuksen tärkeimpiä tavoitteita on ruokkia kriittistä ajattelua.
Juuri näin, tämä onkin varmaan monen oppilaan vanhempienkin harras toive!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Muistui tuosta mieleeni,että aikoinaan kun suoritin kasvatustieteen appron johonkin, kaiketi didaktiikan, kurssiin kuului opetustuokion järjestäminen. Olin suunnitellut sen muodostuvan keskustelusta. Siitä tulikin ihan kiinnostava keskustelu. Opettaja kuitenkaan ei oikein tykännyt, kysyi mitä sitten ellei kukaan olisi sanonut mitään?
Opettajia on siis opetettu pitämään keskustelunavausta riskinä jota ei kannata ottaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #42

Uskomatonta! Tai toisaalta, lienee hänen reaktionsa kai meillä aika tavallistakin, jos sitä verrataan moneen muuhun maahan ja enemmän "keskusteleviin " kulttuureihin jo nuoresta pitäen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Kouluhallituksen järjestämät pätevöittämisiskurssit aikuisopettajille vasta uskomattomia olivatkin. Johon kokoontuui suuremmaksi osaksi kokeneita pedagogeja joilla olisi ollut paljonkin keskusteltavaa ja toisillemme jaettavaa käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa ja ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin. Sitten piti koko viikon kuunnella typeriä luentoja josta ei ollut vähäisintäkään hyötyä. Muistan esim. kerran eräs nainen selitti jotain kolmiomallia ja kaikki oppilaat demonstroivat eri tavoin, ettei pätkääkään kiinnosta. Joku luki sanomalehteä, toinen näppäili kitaraa jne. Luennoitsija oli hämmentynyt, mutta jatkoi sinnikkästi opetussuunnitelmansa läpiviemistä.
Toisella kurssilla yks ukko laittoi meitä kirjoittamaan koepaperille pitkät litaniat omia ehdotuksia. Tietenkin ajattelimme, että niistä olisi sitten keskusteltu, mutta äijä keräsi koepaperit laittoi salkkuunsa ja lähti.
Se oli siihen aikaan kun piti auskultoida erikseen kansalaisopistoja ja kansanopistoja varten. Toivottovasti ei enää esinny tällaista surkeutta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #45

Valitettavan tuttua lähes kaikille meille... omaan ääneensä rakastunut puhuja ei ymmärrä lukea yleisön reaktioita, jotka ovat kuollakseen kyllästyneet tyhjänpäiväiseen jaaritukseen. Fiksu puhuja lyhentäisi puhettaan, jos ei pysty muuttamaan sitä lennossa mielenkiintoisemmaksi.

Juuri tähän tarvittaisiin myös enemmän kannustavaa ja itsevarmuutta lisäävää harjoitusta lapsesta asti, ja vain niin meidänkin keskustelukulttuurimme ja puhetaitomme virkistyisi silmissä. Toki onhan niitä hyviä puhujia meilläkin, mutta enemmänkin voisi olla:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Opettajakoulutuksessakin pitäisi kannustaa luottamaan omiin tietoihin ja taitoihin pikemmin kuin suunnittelemaan kaiken yksityiskohtia myöten etukäteen valmiiksi Opettajantehtävä on palvellaoppilaiden oppimistarpeita eikä pyrkiä tunkemaan heitä omaan muottiinsa.
Omissa ryhmissäni minulla oli yleensä periaatteena, että opettaja on se joka puhuu vähiten.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Uskonnon opetus kouluissa ei ole tunnustuksellista, eikä ole ollut vuosikausiin. Tästä on aivan selvä opetushallituksen ohjeistus, ja jos sitä ei noudatettaisi, siitä tulisi hyvin nopeasti palautetta. Kyllä sitä noudatetaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Kaija palautteestasi. Tuota en tiennyt ja toivottavasti uskontoa opettavat opettajat pitävät siitä myös kiinni. Sivumennen sanoen pitäisin kiinni myöskin meidän kauniista ja perinteisistä lauluista. Enkeleistä laulaminen ei ole uskontoa, vaan vain nättiä musiikkia:) Öitä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tulkinta opetuksen tunnustuksettomuudesta on valhe. Jos opetus ei olisi tunnustuksellista, "oman" uskonnon ryhmiä ei voisi eikä saisi olla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tätä kummeksuin minäkin, mutta en uskaltanut tuoda esiin. Tämäkin vain vahvistaa entisestään olettamusta, että kaikkien uskontokuntien pitäisi saada yhteistä ja puolueetonta opetusta. Se on ainoa keino luoda myöskin yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta eri ryhmien kesken. Luulo ei ole koskaan tiedon väärtti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Äskettäin oman bloggaukseni kommentteissakin näen millaisia harhakäsityksiä islaminuskoskonnosta vallitsee; on päivänselvää,että koulun tehtävä olisi pyrkiä poistamaan pahimmat ennakkoluulot.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Koulun ja tiedotusvälineiden tehtävä ei ole käsitysten ja luulojen manipulointi ja korvaaminen uusilla harhakäsityksillä ja luuloilla, vaan sen totuudenmukainen kuvaaminen, miten eri uskonnot vaikuttavat käytännössä harjoittajiensa henkilökohtaiseen elämään ja suhtautumiseen toisen uskoisiin tai uskonnottomiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Eikö toi tarkoita suunnilleen sama kuin mitä sanoin. Sinä vain esität aika suureellisen vaatimuksen jonka toteuttaminen ei ole mahdollista ilman suuria ylimalkaistavia yksinkertaistamisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Siinä tapauksessahan on ihan turhaa eriyttää eri uskonnot toisistaan. Kaikkien on hyvä tietää jotain perusasioita kaikista valtauskonnoista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nimenomaan näin Margareta, sillä kuinka muuten oppisimme tietämään ja edes vähän ymmärtämään toisten uskokuntien erilaisia tapoja ja elämänvalintoja.

Erilliset oppitunnit vain kasvattavat ja vieraannuttavat nuoria toisistaan, joka ei ole kenenkään etujen mukaista. Jo Ruotsissakin se on ymmärretty meitä paremmin, niin kuin kyllä moni muukin asia.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Tässä on viimeinen ohjeistus vuodelta 2016, jos joku haluaa lukea:

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koul...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiitos rehellisyydestä.

Ohjeistus kertoo:

"Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu...

...Opetushallitus on hyväksynyt uskonnon opetuksen perusteet seuraaviin uskontoihin: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, adventistinen uskonto, Bahai-uskonto, buddhalainen uskonto, Helluntaikirkon uskonto, Herran kansa ry:n uskonto, Islam uskonto, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, Krishna liikkeen uskonto, Kristiyhteisön uskonto, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto ja Vapaakirkollinen uskonto. Tarvittaessa Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet myös muun uskonnon opetusta varten...

...Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin."

Suomen julkisten koulujen uskonnonopetus on siis täysin yksiselitteisesti tunnustuksellista, päinvastoin kuin sivistysmaissa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Isoin kysymys onkin se, että annammeko eri kirkkokunnille ja opetusministeriölle ym. opetusalantoimijoille vallan päättää mitä ja mihin suuntaan Suomen julkista ja pakollista koulujen uskonnollista opetusta viedään? Ajatuskin kauhistuttaa.

Pertti Väänänen

Baijerissa roomalaiskatolinen kirkko päättää, kuka saa opettaa koulussa uskontoa. Tässäpä on pohtimista elämänkatsomustiedon pakollistamista haluaville. Saksalla on valtaa!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Saksan liittotasavallan oikeusjärjestelmä pyrkii koko ajan saattamaan Baijerin käytännöt perustuslailliselle tolalle. Kehityssuunta on tämä eikä päinvastainen.

Pertti Väänänen

Katsotaan nyt vaan kuinka Saksan liittotasavalta onnistuu Baijerin suhteen!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #33

Miksi meidän sitä pitäisi katsoa? Oletko kovin pettynyt siihen, että teillä Ruotsissa asiat ovat jo sivistyneellä tolalla?

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #36

Ruotsi on ainakin aikaisemmin joutunut taipumaan tässä kysymyksessä. Pakollisesta uskontotiedon opetuksesta on voinut kieltäytyä Ruotsissa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #39

Jos nyt et viitsisi hämärtää selvää asiaa. Ruotsi taipumaan? Kenelle, katoliselle kirkolle vai?

Ruotsissa Ruotsin oikeuslaitos tulkitsee Ruotsin lakeja. En ihan ymmärrä, miten pakollisesta voi kieltäytyä, mutta mikäli tarkoitat vain sitä, että uskontotiedon opetuksesta saa kieltäytyä, tästähän ei seuraa, että vaihtoehdoksi saisi julkisessa koulussa tunnustuksellista kirkollista opetusta, vai mitä?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tänään Hesarissa oli haastateltu lisää tämän asian tiimoilta, enkä oikein ymmärrä, että miksi muiden Pohjoismaiden joukossa Suomi olisi jotenkin enemmän vaikeuksissa kuin muut maat? Muissa maissa oppilaat ovat jo pitkään istuneet uskontotunnit samassa luokassa.

Helsingin Vesalan peruskoulun johtava opettaja Suaad Onniselkä antaa yhden selityksen: "Yhteisessä oppiaineessa ongelmiin joutuisivat uskonnot, joista on negatiivinen mediakuva ja oppilaat joutuisivat olemaan puolustuslinjoilla".

Toisekseen: "Opettajillakaan ei ole laajaa koulutuspohjaa. Se, että opettaisin evankelis-luterilaisille oppilaille joulusta, vaikka olisin lukenut siitä vain kirjasta, antaa kuvan miten syvällisiä asioiden käsittely voisi oppitunneilla olla".

No, juu, jos asia nähdään näin, niin tuskin monikaan voisi opettaa juuri mitään ainetta. Eikös eri aineita opeteta opettajakoulutuksessakin juuri kirjatietojen varassa?

Kun asia tehdään liian vaikeaksi joka suunnalta, niin pitää suomalaisten viranomaisten ja eduskunnan ottaa järki käteen ja tehdä päätöksiä, joka hyödyttää koko yhteisöä. Siitähän nähdäkseni heille palkkakin maksetaan. Ei kaikkea vähemmistöjen vaatimuksiin tarvitse suostua, kun heillä jää aina mahdollisuus opettaa sitä "oikeaa" uskoa omissa seurakunnissaan ja pyhäkouluissaan ym. Eikö muutenkin ollut tarkoitus yhdistää ja kotouttaa kaiken maalaiset kansalaiset, eikä luoda seiniä ja muita esteitä nuorten väliin?

"Ryhmien yhdistäminen on monimutkaisempaa kuin maallikosta näyttäisi, kommentoi Elo. Eduskunta ei ole hyväksynyt elämänkatsomustietoa vapaasti valittavaksi". - Poliitikotko tässä toimivatkin jarrumiehinä?

Kaikkea ei voi vain saada, kun kumarrat yhteen suuntaan, niin pyllistät toisaalle:)

Tehkää hyvät edustajat opintomatkoja muihin maihin ja pohtikaa, mikä vika meissä suomalaisissa oikein on, kun muilta mailta yhdistäminen onnistuu ja meiltä ei.

Satu Elo Opetushallituksesta vakuuttaa, että "uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistäminen olisi paljon radikaalimpi esitys".

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

HS:ssä tänään: "Satu Elo Opetushallituksesta vakuuttaa, että "uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistäminen olisi paljon radikaalimpi esitys".""

Tähän väittämään haluaisin vähän enemmän selitystä, eli miksi nämä aineet olisivat vaikea yhdistää? Minusta sen pitäisi olla hyvinkin helppo yhdistää, kun tarkoituksena olisi luoda/opettaa hyviä, moraalisia ja eettisiä näkökantoja hyvään elämään ja puhua niistä nuorille oppilaille. Mikä siinä olisi niin vaikeaa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jotain on kyllä vialla näiden asiasta päättävien näkemyksissä, ei välttämättä sentään suomalaisissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset