Presidenttiehdokkaat kielipolitiikassa edelleen jälkijunassa..
Suomi on entistä yksikielisempi ja myöskin entistä yksimielisempi kaksikielisyyden haitoista, joka eittämättä haittaa koko Suomen monikielisyyden tarvetta. Mutta mitä kuulinkaan eilen tv:n kanava femman vaalikeskustelussa: Koko joukko oli nimenomaan pakkoruotsin puolesta, vain Laura Huhtasaarella oli kanttia ja rohkeutta sanoa, että maailma on muuttunut ja tarvitsemme monipuolisempia kieliä myöskin Suomeen.
Demarien Tuula Haatainen oli jopa sitä mieltä, ettei koko kielikokeilua pitäisi edes tehdä, kun pelkona on, että se laajenee vielä koko maahan. ?
Kyselyiden mukaan jopa yli 70 prosenttia kansalaisista on pakkoruotsia vastaan ja taannoinen kysely ruotsinkielisten mielipiteestä kertoi,että 40 prosenttia oli pakkoruotsia vastaan. He, tavalliset ruotsinkieliset, siitä tietysti myöskin eniten kärsivät, kun mielipideilmasto on heitä vastaan, vaikka he ovatkin täysin syyttömiä tilanteeseen. Meidän valitsemamme poliitikot ja tietysti RKP puolueena haluavat, että tämä menneisyyden jäänne ja muistomerkki säilyy muistona ajasta, jolloin taloudellinen valta ja voima puhuivat vain ruotsia.
Joidenkin presidenttiehdokkaiden epätoivoinen toteamus olikin, että meidän kaikkien identiteetti on perusteiltaan kaksikielinen ja Haaviston mukaan meidän pitäisi olla esimerkkinä muulle maailmalle, joissa kieliriidat repivät kansaa. Siis esimerkkinä muulle maailmalle, joiden kieliriidat ovat myöskin huomattavasti pienemmät kuin meillä.
Missään muussa maailman kolkassa ei toista vähemmistön kieltä joudu opiskelemaan niin kauan kuin meillä ja myöskin koko vähemmistön suuruus on ihan toista luokkaa. Meidän alle kolmesataatuhatta ruotsinkielistä ovat edelleen hemmotelluin väestö koko maailmassa, kuten muinoin New York Timesissä kerrottiin ja jopa itse Donner oli tämän tiedon hyväksynyt.
Kuka meistä oikeasti haluaakaan olla koko maailman esimerkkinä huonosta kielipolitiikasta, joka ei edes hyödytä ketään?? Lähinnä olemme vain esimerkkinä kansallisesta tyhmyydestä, kun käytämme aikaa toiseen pieneen marginaalikieleen, joka on yhtä outo ja harvinainen maailmalla kuin oma suomen kielemmekin.
Talouselämä kaipaa eniten juuri Aasian markkinoille kielitaitoisia ihmisiä, koska täällä länsimaissa on jo englanti otettu käyttöön kaikkialla bisnesmaailmassa, myöskin Pohjoismaissa, joten emme ilman ruotsin taitoa olisi edes Ruotsissa kielipuolia onnettomia potilaita:)
Suomi on perustuslaillisesti vielä kaksikielinen ja siihen ei edes tarvitse nyt puuttua, joten virallinen kaksikielisyys säilyisi edelleen ennallaan. Kyse on vain pakkoruotsin poistamisesta kouluopetuksesta ja sen ymmärtääkseni voi tehdä myöskin melkoisen nopeasti vain koululakia muuttamalla. Virkamiesruotsi ei saa sitoa eikä halvaannuttaa koko suomalaista yhteiskuntaa, kuten se ei sitonut ennen peruskoulu-uudistusta.
Ruotsinkielisille voidaan palvelut edelleen säilyttää, kun tehostetaan ruotsin opetusta niille, jotka sitä vapaaehtoisesti haluavat edelleen lukea. Se ei liene mikään ongelma tämän päivän Suomessa, jos 30 prosenttia väestöstä on pakkoruotsin kannalla. Varmaankin sama määrä haluaisi edelleen opiskella ruotsia ja se määrä takaisi hyvin palvelutkin edelleen kaikille ruotsinkielisille, jotka eivät suomea osaa.
Kansallinen yhtenäisyys ja demokratian toteutuminen olisivat vaakakupin toisella, nimenomaan hyvällä puolella ja se ei ole mikään pieni juttu. Jatkuva kiistely pakkoruotsista ja koululaisten vastenmielisyys pakollisen ruotsin opiskeluun on tuottanut vain turhaan kiukkua ja armovitosia, jotka eivät ketään hyödytä, kuten me kaikki sen hyvin tiedämme.
Nyt näyttää siltä, että olemme presidentti ehdokkaiden vanavedessä menossa kohti samaa ahdasmielistä linjaa, vaikka selkeästi oli huomattavissa, että heistäkin osa ei ollut joutunut koulun jälkeen ruotsia ollenkaan käyttämään. Vaatia he sitä silti voivat edelleen koko ikäluokalta hyödyttömyydestä välittämättä?
Enpä malta olla kertomatta vielä yhden mielipiteen meistä suomalaisista. Sen kirjoitti Helsingin yliopistossa eri professuureja 12 vuotta hoitanut Jakov Gront, joka kirjoitti jo muinoin autonomian aikana Suomea esitteleviä artikkeleita venäläisiin aikakirjoihin.
"Taipumuksiltaan suomalaiset ovat jossain määrin itäisten kansojen kaltaisia: suomalaisten henkisissä pyrkimyksissä ei havaita sitä yleisluontoisuutta, monipuolisuutta ja liikkuvuutta, jotka ovat eurooppalaisen hengen erityispiirteitä. Päin vastoin he ovat aina tyytyneet yksitoikkoiseen, rauhalliseen ja puhtaasti sisäiseen toimintaan, joka harvoin ilmenee näkyvinä tekoina.
Suomalaiset ovat aina olleet välinpitämättömiä kaikkea ulkoista kohtaan: voimaa, kunnianosoituksia, vaikutusvaltaa, ruumiinkauneutta. Tämä selittää samalla heidän ainaisen poliittisen mitättömyytensä: he eivät koskaan tavoittele mahtavuutta”.
Olipa nasevasti sanottu. Mehän tavoittelemme vain edelleen nöyryyttä, jopa luopumalla omasta kansallisesta edustamme, jotta olisimme edelleen “hyviä ja esimerkillisiä oppilaita” koko muulle maailmalle. Kulkekoot muut edellä, me tulemme sitten perässä, jos vain poliitikkomme suostuvat joskus vielä tekemään myöskin epämukavia tekoja ja päätöksiä koko kansan hyväksi, vaikka se ei heitä yksilöinä miellyttäisikään.
Seppo Oikkosen uusinta kirjaa “Rafaelin koulu” vielä irrallisen pätkän siteeraten: “Niin autoritaarinen valtajärjestelmä toimii. Se on automaatti joka takaa joukkomittaisen taantuman. Se tekee ja tuottaa vain sellaisia päätöksiä jotka jatkavat marssia….”
kaija aiheellinen kirjoitus kieliopinnoista ja varsinkin muiden vieraiden kielten opiskelun tärkeydestä.
En nyt muista missä tv-ohjelmassa tuli esille Helsingin tarjoavan jo eka luokasta lukien useamman vieraan kielen opiskelun valintamahdollisuuden. Jos muista oikein, niin valittavina kielinä on englanti, ranska, venäjä, saksa, kiina, espanja ja ruotsi. Katselin illalla MTV:n uutisia, joten voi olla yksi mahdollisuus, jossa tuosta kerrottiin.
Helsingin uutiset näyttää myös kertovan tuosta.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/574109-i…
Tuossa HU:n kirjoituksessa kerrotaan ”Helsingissä A1-kieli voi olla englanti, ruotsi, ranska, saksa, espanja tai venäjä.
Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan 4. luokalla.
Peruskoulun toinen pakollinen kieli eli B1-kieli aloitetaan 6. luokalla.”
Tuollaisena ihan ei muistaakseni tv:ssä kerrottu uudistusta.
Ilmoita asiaton viesti
Valittavia kieliä on useampia ja juuri niitä kuin maailmalla tarvitaan, mutta ongelmahan on kuitenkin se, että pakkoruotsi on hoidettava muiden kielten rinnalla edelleen.
Tuntimäärätkin ovat ruotsissa viikossa ihan samat kuin esimerkiksi nyt on ollut peruskoulussa myöskin englannilla. Oppimiskyky vain ei nyt kohtaa….Kolmas vieras kieli on kuulema jopa vaikea lisätä tuntimääriin, tai sitten pitää jättää joku muu vapaaehtoinen aine sivuun…esim. käsityö tai kuvaamataito. Kolmen vieraan kielen paletti on kyllä liian raskas, kun englanti siellä ainakin pitää pakosta olla mukana. Näin olen meidän peruskoululaisilta ainakin kuullut. Otanpa siitä vielä tarkemmin selkoa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole helsinkiläinen, enkä jaksa kaivella asiaa. Arvelisin kuitenkin että A1-kieleksi voi Helsingissä valita myös suomen.
Ilmoita asiaton viesti
Taisipa olla myös viro listalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain ihmeen syystä HU kutsui sitä tosin eestiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minun ehdotukseni pakkoruotsiin on, että kunnat saavat päättää, onko toinen kieli ruotsi vai ei, vai onko se vain yksi valittava vaihtoehto. Sen vuoksi asia nousisi mielenkiintoiseksi kysymykseksi kunnallispolitiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä miten tässä kieliuudistuksessa monikielisyys oikeasti edes toteutuu, kun kaikki lapset ja heidän vanhempansa katsovat kuitenkin, että englanti on oltava joka tapauksessa se ykköskieli, jota on nykyään osattava. Olen siitä samaa mieltä. Sitten tuleekin kuvioon mukaan jo pakkoruotsi, joten muille kielille jää liian vähän aikaa muilta aineilta.
Olen edelleen sitä mieltä, että Ruotsin ja Ahvenanmaan mallit olisivat meillekin se paras ja hyödyllisin vaihtoehto, joka oikeasti lisäisi monikielisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Linkkaamassasi jutussa näyttäisi siltä, että 2700 helsinkiläisen alakoululaisen vanhemmat ovat kanssasi eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Englantia valitsi kuitenkin yli 16 000 oppilasta ja luulenpa, että myöhemmin tulee nuorille ongelmia monilla osa-alueilla, jos englanti jätetään kokonaan pois kielivalikoimasta. Pakkoruotsi on kuitenkin otettava mukaan jossain vaiheessa ja luulenpa, että se kolmas kieli on liian monille ylivoimaisen raskas oppia peruskoulun yläasteen muutenkin kireässä ohjelmassa? Joten sitä taustaa vasten on turhaa pyöritellä, mitä kaikkia hyödyllisiä kieliä pennut voisivat opiskella ruotsin tilalla.
Aikanaan 1960 luvun peruskoulun työryhmän tulos olikin, että ainoa pakollinen kieli olisi ollut englanti, mutta RKP- tyrmäsi ehdotuksen ja loppu onkin historiaa:). Mikä komea etulyönti se olisikaan ollut silloin Suomelle.
Demari Tuula Haatainen ei taida tietääkään, että demareiden silloinen puheenjohtaja Paasio oli opetusneuvos Oittisen kanssa yhteistuumin ajamassa tätä fiksumpaa ehdotusta?
Lehmänkaupat kaatoivat aikanaan senkin hyvän ehdotuksen, joten nyt voisi keskustan Vanhanenkin miettiä asiaa uudestaan, ….eli onko pakkoruotsi todellakin edelleen puolusteltavissa? Koin, että hän kuitenkin pääministerinä ollessaan oli ihan toista mieltä, ainakin hän teki yhden hyvän työn poistaessaan yo-kirjoituksista pakollisen ruotsin.
Väyrysen puolustelu pakkoruotsin puolesta oli erikoinen, jota en ennen ole kuullutkaan. Hänestä olemme enemmän nyt ”leimautuneet” Viroon päin ja Pohjoismaalaisuus on meistä hämärtynyt! Ymmärsinköhän asian oikein? Minusta voi olla leimautunut ihan joka suuntaan, eikä se tarkoita yhtään mitään sen kummempaa:)
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä miten pitkä ja sekava vastauksesi liittyy esittämääsi virheelliseen väitteeseen, että kaikki vanhemmat olisivat kanssasi yksimielisiä. Tulkoon myöhemmin ongelmia tai ei, se ei ole nyt tarkastelun aihe.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sekavuus olkoon blogistin oma oikeus:) Halusin tuoda myöskin esiin presidenttiehdokkaiden omia väitteitä pakkoruotsista, kun tässä oli sopiva tyhjä tila. Ehdokkaiden yksisilmäisyyttä kielipolitiikassammehan tässä koko blogissani lähdin esille tuomaan. Pieni historian kertaus ei myös ole pahaksi kellekään.
Mitä tulee lasten vanhempien valintoihin, niin jos olen väittänyt heidän olevan yksimielisiä minun kanssani englannin tärkeydestä, niin se oli virhe ja liika yleistys koko asiasta. Anteeksi hyvä Max, yritän olla jatkossa tarkempi kannanotoissani.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkoruotsi on kuvitteellinen etu, joka on käytännössä haitallinen sekä suomen- että ruotsinkielisille.
Pakkoruotsia on nyt harjoiteltu n. 40v, eivätkä ”alustavat tulokset” näytä kovin lupaavilta. Sitä havannoillistavat mm. omat poliitikkomme yrittäessään puhua ruotsia tv:ssä.
Itse lähtisin siitä, että peruskouluun riittää yksi pakollinen ei-äidinkieli, joka pitäisi aloittaa heti ekaluokalta lähtien jolloin otollinen kielenoppimmisikkuna on vielä auki. Tämän kielivalikoiman tulisi olla sitten mahd. laaja. Helsinki näyttää tässä hyvää suuntaa.
Jokatap vanhaa rataa kuitenkin jatketaan ja pakkoruotsi ja siitä kiistely jatkuu hamaan futuuriin saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Tuula Haatainen puhui sujuvasti ruotsia ja sanoi oppineensa sen koulussa Savossa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ei usko erkkikään:) puheesta kävi selkeästi ilmi, että hän on käyttänyt ruotsia jatkuvasti, ainakin viimeaikoina. Samaa ei voi sanoa kahdesta muusta ehdokkaasta, jota en kyllä viaksi itse laskisi. Olisikin ollut tyylikkäämpää tuoda asiansa esille vain suomeksi kuten Huhtasaarikin teki.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan anekdoottina, palailin juuri poikani kanssa Kemiön (Kimito) keskustassa lapsille ja heidän vanhemmilleen järjestetystä talviliikuntatapahtumasta jossa juontaja viihdytti yleisöä kyselemällä, katsoiko kukaan presidenttitenttiä jossa ruotsinkielisessä tentissä yksi pökkelö puhuu suomea. Toivoi erikseen, että jos paikalla on opettajia kukaan ei liikaa häpeäisi ammattikuntansa edustajan puolesta.
En pitänyt sitä kovin tyylikkäänä tapana mutta olin mielessäni iloinen, että asun käytännössä persuvapaassa kunnassa eikä näin ollen kukaan tuntunut uhriutuvan tai pahoittavan mieltään herjanheitosta.
En silti tiedä, keneen vetoaa se että korkeakoulutetulla ihmisellä ei ole kielitaitoa tai hän ei halua sitä käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
”Kielitaitoa” ovat minun mielestäni myöskin englanti ja venäjä, jota Huhtasaari osaa. Tiedän monia kahdenkin korkeakoulututkinnon suorittanutta suomalaista, jotka eivät puhu ruotsia. Koulun jälkeen se on unohtunut, kun ruotsinkielisiä ei pyöri ympärillä ja nekin jotka pyörivät osaavat hyvin suomea.
Ei sen pitäisi olla halveksunnan aihe ja jos on, niin häpeä ei ole silloin osaamattomalla puolella. Ehkä he osaavat jotain muuta tärkeää enemmän, joko omassa ammatissaan tai muissa kielissä:)
Ruotsinkielisillä itsellään on ihanteellinen paikka oppia suomea luonnonmenetelmällä jo nuoresta alkaen, kun suomea kuulee koko ajan ainakin kodin ulkopuolella liikkuessaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi esim. Närpiössä ja Tammisaaressa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin mahdollista, että Närpiössä ja Tammisaaressa asuvat ne suomea taitamattomimmat asukkaat. Kuitenkin teiltäkin toivoisin vähän enemmän suhteellisuudentajua koko tähän asiaan ja vaatimuksiin, kun ottaa huomioon senkin, että suomenkielisiä on noin viisi miljoonaa ja ruotsinkielisiä alle 300 000 ja tietämäni mukaan vain noin 15 000 ihmistä ei puhu suomea. Vaatimukset ovat kielellisestä tasa-arvosta melkoisen kohtuuttomia.
Ilmoita asiaton viesti
”teiltäkin”????
Ilmoita asiaton viesti
Huhtasaari on väkisinkin joutunut opiskelemaan ruotsia ja uskon että opettaja sitä myös osaa. Tuo on ihan yhtä tyylitöntä kuin jos hän olisi puhunut englannin- tai venäjänkielisessä tentissä suomea.
No, gallupit osoittavat että ainakaan ruotsi ei ole se, jolla vaalit ratkaistaan. Mitkään vaalit.
Ilmoita asiaton viesti
No pressalla ei ainakaan ole valtaa tämän asian suhteen, joten asiaa vatvotaan vähän turhaan. Eduskuntavaaleissa se voisi olla yksi äänestysperuste mutta tietysti vain yksi.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentti voisi kyllä omalla arvovallallaan selkeyttää koko tilannetta. Kuuluu kai sarjaan arvokysymykset? Itsehän sitä tenttaajatkin kysyivät.
Ilmoita asiaton viesti
Janne; Miksi niin tyylitöntä? Mehän olemme kaksikielinen maa ja toki luulen Huhtasaarenkin ajatelleen, että kaikki fiksut ruotsinkielisethän nyt suomea osaavat. Englanti ja venäjä olisivat olleet kuitenkin monille, ainakin vanhalle väelle täyttä hebreaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitä ei usko erkkikään”
Eikö olisi syytä uskoa, että niin on kuin hän sanoo? Siis siitä riippumatta, että hän on saattanut tuota kieltä käyttää ja nimenomaan taitojaan siinä hyödyntää viime aikoina muutoinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kannatan Suomeen esikoulua 5 vuoden iässä ja sinne vieraaksi kieleksi englantia. Silloin kielen oppiminen on kaikkein helpointa eikä ole älystä kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Upea ajatus ja ehdotus! Nyt näyttää älykännyt olevan jo lastentarhaikäisilläkin melkoisen yleisiä ja senkin käytössä englanti olisi se ykkösjuttu ja suuri apu peleissä ym. jotka jo motivoivat oppimaan aina vain lisää….
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa Jari juuri siinä, jota niin monet kieliasiantuntijatkin ovat valittaneet, että ennen murrosikää olisi aloitettava kieli, jonka ääntämys on kaikkein vaikein oppia oikein täydellisen hyvin. Toiset ovat jopa maininneet että 12 ikävuoden jälkeen se ei enää onnistu koskaan niin hyvin.
Kiistely jatkuu, ja jatkuu, vaikka onkin vaikea ymmärtää, että mikä tässä olisi niin vaikeaa sulattaa, jos vaikka puolet kansasta ei osaisi sanaakaan ruotsia? Heillä on omat koulunsa, erilliset lastentarhat, yliopistot kiintiöineen ja muutenkin tyylikkäät tapansa ja ihan oma ruotsinkielisten identiteettikin, joka onkin heille ihan hieno juttu.
Mihin sitä pakkoa enää tarvitaan, kun kellekään ei edes liene niin hauskaa kuunnella huonoa ruotsia puhuvaa poliitikkoa:) Ruotsin kunkkujenkin kanssa voi puhua englantia, kuten muunkin maalaiset tekevät. Jopa muut Pohjoismaalaisetkin kunkutkin puhuvat keskenään englantia.:). Olisikohan syytä löysentää jo ihan liian kireää pipoa?
Ilmoita asiaton viesti
Olen tämän aikaisemminkin sanonut: kielten opiskelu pitää aloittaa ”äidinmaidosta”, viimeistään päiväkodeissa. Siihen pitää saada resursseja. 12-v on jo liian myöhään suhteessa päiväkodissa opiskeluun. 3-vuotiaalle menee ”kaaliin” useita kieliä päällekkäin, vaikka niitä kaikkia ei heti silloin ilmaisisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tulipas tähän pitkä rimpsu! Mutta tämä onkin kuuma ikuisuusaihe maassamme.
Itse olen aina suhtautunut ruotsinkieleen myönteisesti, mutta sen pakollisuuteen kielteisesti.
—
Ideaalimaailmassa näkisin, että meidän pitäisi tavoitella sitä, että heikon/keskinkertaisen osaamisen sijaan meillä merkittävä osa väestöstä osaisi yhtä eurooppalaista pääkieltä sujuvasti (lähellä äidinkielen tasoa).
Olen samaa mieltä siitä, että kielenopetus voitaisiin aloittaa jo eskarissa/päiväkodissa. Ajatukselle löytyy varmaakin laajaa tukea, joten tällaisen uudistuksen voisi saada läpikin.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorempien ikäluokkien keskuudessa englannin osaaminen riittävän lähellä äidinkielen tasoa alkaa olla jo saavutettu tila Suomessa. Virtuaalipelit, netti ja some ovat entisestään parantaneet sitä, mikä kieliopiskelun pönkittämiseksi aiemmin tuli TV:stä ja popmusiikista.
Ilmoita asiaton viesti
Sama havainto on itsellänkin.
Nyt pitäisi vain laventaa vahvojen kielien määrää.
Heikosta/keskinkertaisesta osaamisesta sujuvuuteen mahdollisimman suurissa määrin.
Realiteetti on myöskin se, että suuri osa ihmisistä selviää huonolla enklannilla ihan mukavasti läpi koko elämänsä. Mutta kunhan saataisiin tuo osaamiskärki leveämmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole kovin yksinkertainen juttu ruotsinkielen aseman muuttamien Suomessa, joka perustuu yhteiseen historiaamme ja lainsäädäntöön, virkamiesten kielivaatimuksiin julkisissa tehtävissä erityisesti koko rannikollamme jne..
Kun olen elänyt pitkään myös Porvoossa itse myöskin ruotsia hallitsevana, siellä ei ruotsinkielinen potilasta vastaanottava pystynyt ymmärtämään suomenkielistä potilaan vaivaa, ei edes suomen-ruotsilla. Esim. ”hampaankolotus” ei mennyt perille, ei myöskään ilmavaiva, joka aiheuttaa pierun.
Suomi ei ole monotooninen valtio Kuusamosta Hankoon. Rannikolla ruotsinkieli on aivan oleellinen kokonaisuus.
Englanti ei ole mikään ratkaisu asiaan edes muutamaan kymmeneen vuoteen.
Ilmoita asiaton viesti
Pidemmällä tähtäimellä englanti on toki ratkaisu. Luopumalla ’outojen ja harvinaisten’ kieltemme opiskelusta, vapautuu oppimisresursseja sitten muuhunn opiskeluun. Kyllä Kaija varmasti oikeassa on, mutta jokin sentimentaalinen vire estää häntä näkemästä logiikkansa luonnollista jatkumoa.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Max, millaista luonnollista logiikan jatkumoa oikein tarkoitat?
Ilmoita asiaton viesti
Argumentointisi pätee yhtä hyvin suomen opiskelusta luopumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Se on tietysti ilman muuta selvä asia, josta ei voi kiistellä. Kiitos vastauksestasi Max.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa Paavo Väyrynen toi ilmi saman perusteen kuin itsellänikin on ruotsin kielen aseman säilyttämiselle nykyisellään. Hän kritisoi esimerkiksi Huhtasaarta siitä, että tämä on toimimassa Suomen irrottamiseksi pohjoismaisesta yhteydestään siirtäen maan ”balttilaiseksi”.
Oli hyvin yllättävä toteamus muutoin niin venäjämyönteiseksi pidetyltä Väyryseltä, mutta löytää se sokeakin kana joskus jyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat Juha tuolla kommentillasi? En ole itse vastaavaa pyrkimystä huomannut miltään taholta. Muistaisin jopa kuulleeni, että Huhtasaari on yksi jäsen Pohjoismaisessa Neuvostossa. Opiskelihan meidän entinen pressa Tarjakin viroa ja on innokas vierailija sielläkin suunnalla, mutta myöskin selkeästi kallellaan Ruotsiinkin:) Hyvä niin, ystävälliset suhteet naapureihin ovat aina tärkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun pitäisi kysyä Paavolta tuo kysymyksesi siltä osin, mitä tulee Huhtasaareen.
Itse totesin vain lähinnä sen, että tuo pohjoismainen suuntaus ja skandinaavinen imago on yksi tärkeä peruste ruotsin kielen asemalle Suomessa. Ja siinä kohdin Paavolla oli sama näkemys.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, ehkä Väyrynen ei vaan pidä balteista, koska nämä suhtautuvat nykyään epäluuloisesti Venäjään, joka taas Paavolle on niin rakas, että dosentti Bäckmankin jää kohta toiseksi 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Poikamme muutti työn vuoksi Kiinaan 2013, miniämme koulutukseltaan fil.maisteri aloitti välittömästi mandariinakiinan opiskelun, yksi lukuvuosi ensin yksityistunneilla 4,5 tuntia/vrk ja toinen vuosi Sanghain yliopistossa. Hyvin kuulemma taittuu mandariinakiina, niin kieli kuin myös kirjoitus. Kyllä aikuinen oppii uuden vieraan kielen varsin nopeasti jos halua siihen vain on, toki miniämme kielen oppimista auttoi ympäristö, jossa opittua kieltä sai käyttää päivittän.
Ilmoita asiaton viesti
Onnittelut miniällesi sitkeydestä. Paikallisen kielen osaaminen asemamaassa lisää valtavasti tietämystä ja viihtymistä. Itselläni on myös hyvä esimerkki miehestäni, joka vielä työelämässä ollessaan opetteli venäjän, jota hän työssään myös tarvitsi.
Kaikki vapaa- aika meni varsin tarkkaan kielen opetteluun ja venäjän uutiset pauhasivat meillä jatkuvasti, mutta taisi mennä hänelläkin pari vuotta ennenkuin pystyi neuvotteluja vetämään ummikko venäläisten kanssa. Ja onneksi hänellä on vieläkin Moskovassa ystäviä, joiden kanssa saa kielen pysymään edelleen melkoisen hyvin hallinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku on ihmetellyt tuota kuvituskuvaani, pientä poikasta äidin suojelevan siiven alla, niin tässä tulee vielä selitys siihenkin:)
Opetushallitus kyseli taannoin vuonna 2010 yleisesti kansalta neuvoja, mitä uudistuksia voisi opetussuunnitelmiin tehdä. Vastauksia tuli muistaakseni satamäärin ja lähes kaikki koskivat vain pakkoruotsin opetuksen vaihtamista vapaaehtoiseksi aineeksi.
Vastauksia tuli paljon myöskin itse ruotsin opettajilta. Säästin osan vastauksista ja nyt vastaani tuli niistä yksi, joka vastasi monen ajatuksia:
Termi ”toinen kotimainen” on poistettava käytöstä. Se on keksitty, poliittinen termi, jolla ruotsi on saatu ikään kuin ujutettua käenpoikana opetuskieliin väärällä nimikkeellä. Näin ruotsia ei sitten lasketa vieraaksi kieleksi, vaikka se oikeasti on vieras kieli suomenkielisille. Kielitiede ei tunne sellaista sanaa tai sellaista kieltä kuin ”toinen kotimainen” On siis lopetettava valheellisen termin käyttäminen ja puhuttava oikeudenmukaisesti ruotsinkielestä ja se on ilman muuta saatava valinnaiskieleksi. (14.01.2010 Tapio Turunen)
Ilmoita asiaton viesti
Ei ”toinen kotimainen” ole sen poliittisempi termi kuin ”andra inhemskt” -kaan.
Sekä ruotsi että suomi ovat perustuslaissa määriteltyjä kansalliskieliä, joten niin kauan kuin kyseinen perustuslaki on voimassa, ei siihen pohjautuvia termejä, käytäntöjä tai lakeja ole mitään syytä kyseenalaistaa.
Jos joku haluaa tältä osin muuttaa perustuslakia, niin siinä ei ole loogisuusongelmaa. Mutta en sitäkään itse kannata.
Ilmoita asiaton viesti
On kyllä tässä matkan varrella tullut lakeihin myöskin uusia tulkintoja ja kiristyksiä. RKP aktivoitui määräyksissään ja mm. Lipponen oli myöhemmin täysillä siinä mukana. Jo peruskouluun 1970 luvulla tullut pakkoruotsi kaikille asteille, ja myöskin ammatti- ja korkeakouluihin määrätyt ruotsipakot olivat uusia tulkintoja ja lisäyksiä verraten aikaisempiin vallitseviin käytäntöihin….
Silloin ennen vanhaan oli vain ja ainoastaan pakkoruotsi oppikoulun keskikoulussa, kuin myöskin lukiossa se normaali käytäntö. Muut kansalaiset jäivät tätä ”sivistystä” täysin paitsi.
Ei kukaan edes niitä protestoinut, eikä myöskään kieliriitoja ollut läheskään samassa mitassa kuin nykyään. Virkamiesruotsikin loisti poissaolollaan käytännön elämässä. Riitti kun virkamiehistä jollakin oli riittävä taito hoitaa asiat ruotsiksi. Eikä kukaan vaatinut edes suomenkielisiin postimerkkeihin samaa ruotsiksi, jos tilaa ei siihen kertakaikkiaan ollut:).
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista että nostat tuollaisen näkemyksen esiin, kun itse puhut pakkoruotsista. Kun kansalliskieliä on kaksi, on tosiaan vaikea nähdä miten ”toinen kotimainen” olisi mitään muuta, kuin loogista kielenkäyttöä. Se ei myöskään ole synonyymi ruotsin kielelle. Siitähän kotimaisten kielten opiskelun pakollisuudessa on kyse, että äidinkieli-nimisen oppiaineen lisäksi toinen kotimainen [kansalliskieli] on myös pakollinen. Se koskettaa kuitenkin yhtä lailla suomen ja ruotsin kieltä. Juridisesti kyse on siis nimenomaan kotimaisten kansalliskielten, myös toisen, eikä suinkaan ruotsin kielen pakollisuudesta.
Kuten Juha jo totesi, logiikka ei ole politiikkaa. Voit toki Turusen kanssa halutessasi kutsua ruotsia vieraaksi, tai vaikka tuntemattomaksi kieleksi. Ei sitä mikään tai kukaan estä.
Ilmoita asiaton viesti
Jurdisesti on tietysti kyse molemmista kansalliskielistä, mutta kun ottaa huomioon tuon äidinkieleltään ruotsia puhuvien suhteettoman pienen määrän, niin sen kielen pakollisuus koko suurelle enemmistölle on joka tapauksessa täyttä resurssien tuhlausta.
Kielilaki voidaan minun tietääkseni helposti muuttaa, mutta se koskee molempia kieliä samalla tavalla. Se tuskin ketään suomenkielistä haittaisi? Pakkosuomen poisto Ahvenanmaallakaan ei ole intohimoja nostanut, ei ainakaan julkisuudessa.
Jos vaikka otetaan esimerkiksi Kanada, jossa ranskaa puhuvia on maassa 30 prosenttia, niin siellä vain yhdellä ranskaa enemmistönä puhuvilla alueilla on on pakkoranska. Siitäkin kuulema jaksetaan tapella jatkuvasti, ja tartutaan turhiin lillukanvarsiin, joka rasittaa kaikkia osapuolia. Kuitenkin on kysymys kahdesta maailmalla paljon puhutusta kielestä, jonka minä tässä tilanteessa pystyisi hyvin hyväksymään. Mitähän hekin sanoisivat meidän kaiken kattavasta pienestä pakkokielestä?
Sveitsissä on neljä kansalliskieltä, joista saksaa puhuu yli 60 prosenttia väestöstä. Mutta vain yhtä toista kansalliskieltä on oman valinnan mukaan pakko lukea. Niin, ja jo muut valintakielet ranska ja italia ovat minulle niitä suuria ja puhutuimpia kieliä, joista ei ole syytä myöskään valittaa:). Myöhemmin sekin pakkokieli voidaan vaihtaa englantiin, joka nykyään onkin nuorison eniten käyttämä kieli maan sisällä eri kanttonien nuorten kesken.
Ilmoita asiaton viesti