zzz333

Pakkoruotsi ei ole hyödyllinen. Miksi se on kaikille pakollinen?

  • "Teippaa suusi ja etsi itsellesi parempi mielipide" :)
    "Teippaa suusi ja etsi itsellesi parempi mielipide" :)

Kirjoitin 20.3.2019 julkaistun mielipidekirjoituksen Länsiväylään ja yleisön pyynnöstä julkaisen sen vielä täälläkin. Ehkä se näin vaalien alla on ihan paikallaan, varsinkin kun Länsiväylän vaalikoneessa vastanneet kansanedustajaehdokkaat aiheuttivat minulle suurta ihmetystä.  Ihmetystä siksi, että juuri vihreät ja demarit ovat Uudenmaan vaalipiirissä ne innokkaimmat pakkoruotsittajat! 

Näissä puolueissa yli 80 prosenttia ehdokkaista puolsi pakkoruotsin jatkamista kaikilla koulutusasteilla, kun taas muiden puolueiden ehdokkaista 55 prosenttia säilyttäisi tilanteen ennallaan.  Kielipuolueemme RKP- oli tietysti lähes täysimääräisinä pakkoruotsin kannalla ja ainoana puolueena Perussuomalaiset puolustavat vapaata kielivalintaa.  Ketä tämä pakko ylipäätään voi hyödyttää? Kielipuolueemme etuja?

Selitykset säilyttämisen hyödyllisyydelle ovat kovin ontuvia. Suomen kaksi kansalliskieltä, eivät edellytä koko kansan pakkoruotsittamista. Eikä myöskään tuo naurettava selitys, että kahden kielen ja nimenomaan ruotsin osaaminen helpottaa muiden kielten oppimista. Miksi ei joku muu hyödyllisempi kieli aja saman asian.

Suomalaisilla on jo oma, maailmalla vähän puhuttu äidinkieli ja ruotsi on lähes yhtä vähän puhuttu kieli. Suomessa vain 300 000:lla ruotsinkielisellä  ruotsi on  oma äidinkieli.  Kuitenkin melkein kaikki he puhuvat myöskin hyvää suomea.  Ei tosiaankaan ole kovin järkevää pitää yllä kahta näin vähän osattu kieltä ja vielä EU-kansalaisina ja globalisaation valtaamassa maailmassa. 

Tarvitsemme kipeästi muitakin maailmalla puhuttuja kieliä kuin englantia! Siitä ovat puhuneet pitkään myöskin kaikki talouselämämme johtohenkilöt.  Suomen vienti on se, joka meitä pitää ylipäätään vielä pinnalla. Saksa vientimaana on nyt se tärkein  ja suurin vientimaamme.  Ja kuinka moni opiskelija sitä osaa?  Liian vähän. Myöskin kiinasta povataan seuraavaa tärkeää maailman johtavaa kieltä, mutta mitä tekevät meidän politiikkomme? Roikottavat edelleen pakollista ruotsia koko kansalle ja tuntimäärätkin ovat samat kuin englannilla. Pitäisi voida jo vihdoinkin valita itse kieli, joka eniten oppilasta kiinnostaa.

Moniko peruskoulun- tai lukion lopettanut osaa edes puhua ruotsia? Entä englantia? Siitä voi jo päätellä aika paljon, mikä on turhaa ajanhaaskausta. Pakolla ei koskaan ole hyvät jäljet. 

Ehdokkaat eivät vain vieläkään uskalla vastustaa puolueidensa määräyksiä julkisesti. Meneekö mahdollisuudet puolueiden johtopaikoilla menestymiseen? Sitä ovat monet  jo  suuresti epäilleet, koska niin moni kansanedustajaehdokas puhuu  vapaan kielivalinnan puolesta turuilla ja toreilla, mutta äänestää eduskunnassa  toisin. Ryhmäkuri on se ainainen peikko mellä Suomessa.

Ruotsissa on mahdollista opiskella myöskin vain pakollista englantia niiden, joilla on kielissä vaikeuksia ja he voivat vahvistaa sen sijaan omaa englannin taitoaan. Monen kielen huono oppimisen taso ei hyödytä ketään. Parempi osata edes yksi maailmankieli hyvin kuin monta huonosti. 

Nuoret lähes kaikkialla ympärillämme, myöskin nuorisojärjestöissä  vastustavat liian rajoittavaa kielipolitiikkaamme, joka syntyi vain keskustan lehmänkaupasta Rkp:n kanssa peruskoulun tullessa 70-luvulla. Sitä ennen ei kaiken kattavaa pakkoa edes ollut! Silloinkin se oli kuitenkin "kansalliskieli". Ei edes perustuslaki sitä vaadi. Tähänkö on tultu - koko Suomen paras ei ole puolueiden paras?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (105 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Pakkoruotsi todistaa mielestäni, että pienikin puolue voi vaikuttaa. Varsinkin, jos sillä on paljon rahaa takanaan.

Käyttäjän MikaelSchulman kuva
Mikael Schulman

Se todistaa myös, että ns. "järkisyillä" hurskasteleva yksi-kieli-ahdas-mieli-kuppikunta ei loppujen lopuksi ole niin suuri kuin sen mekastuksesta voisi päätellä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Voi sinua jälleen Mikael, kun tarjoat taas tuota ”ahdasmielisyyttä” pakkoruotsin vastustajille:). Etkö koskaan tule ajatelleeksi kuinka ahdasmielistä ja itsekästä on teidän vastakkaisen puolen omat kannat.?

Me emme vaadi teiltä mitään, emme edes suomen pakkoa ja soisimme teille jopa kaikki edutkin mitä nyt surutta käytätte. Koski se sitten vaikka helpompia vaatimuksia pääsystä yliopistoon , joka sinänsä sotii kaikkea kunniallista ja tasa-puolista tasa-arvoa vastaan, mutta olkoon se hinta suomenkielisten omasta vapaudesta päättää kielivalinnat englannin lisäksi ihan itse. Tämä on toki vain oma mielipiteeni.

Me olemme liberaaleja, jotka kannatamme vapauksia määrättyyn rajaan asti, emme pakkoa asiasta, jolla ei ole tuon suurempaa merkitystä itse suomenruotsalaisille. Jopa gallupin mukaan teistäkin 40 prosenttia kannattaa kielellistä vapautta suomenkielisille. ”Mekastus ” loppuu heti, kun meidän enemmistönkin mielipide otetaan vakavasti ja toimitaan sen mukaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jottei jäisi epäselväksi minun oma kantani Ruotsiin ja ruotsinkielisiin suomalaisiin, niin tykkään molemmista. Siitä ei ole kysymys, vaikka pidänkin hyvin tärkeänä Suomen kokonaisedulle, ettei pakkoruotsi vie yhdeltä tärkeämmältä kieleltä paikkaa kaikilta Suomen nuorilta.

En ajattele itseäni, vaan nimenomaan vain tulevaisuuden Suomea ja uuden sukupolven parempia edellytyksiä yhä vaativimmissa olosuhteissa pärjätä näillä resursseilla, jossa ihmisen yksilölliset taidot ja tiedot ovat ratkaisevat.

Suomalaisen hyvinvoinnin jatkuminen myöskin tuleville sukupolville on minulle se tärkein asia. Jo muinoin ruotsin pääministerikin sanoi, ettei heillä ole varaa kaksikielisyyteen. Miksi Suomella sitten olisi? Kyllä velallakin on nyt merkitystä.

Vihreiden Emma Karin ja niin myös Sanna Marin lisäksi pitää kai meidän olla edelleen myöskin se aina maailman paras kaksikielinen maa, ihan kuin myöskin ilmaston- ja metsienkin suojelussa. Suomi olkoon kaikessa aina kärjessä:) Maksoi mitä maksoi...

Kuten New York Times jo kirjoitti muinoin lehteensä pitkän jutun meidän kaksikielisyydestämme ja itse Jörn Donnerin suulla todettuna: "Ruotsinkieliset ovat Suomessa maailman hemmotelluin kielivähemmistö!"

Missään muussa maassa maailmassa ei pystytä samaan näin pienen vähemmistön tähden.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Koska RKP ei ole protestoinut Ahvenanmaan kielipolitiikkaa, sitä linjaa voisi soveltaa mantereellakin, lähinnä rannikosta etäämmällä olevilla alueilla.

Jos sitten puhutaan Suomen kaksikielisestä alueesta, niin kyllä minusta jonkinlaista satsausta yhteisistä varoistakin saa olla ruotsinkielisyyden säilyttämiseen yms. Tällä alueella se "pakkoruotsikin" olisi todennäköisesti hyödyllinen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Missään muussa maassa maailmassa ei pystytä samaan näin pienen vähemmistön tähden."

Se on siis yksi asia, josta Suomi voi olla ylpeä!

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Voi kai sitä nöyristelystäkin olla ylpeä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ehkä jotkut ovat siitäkin ylpeitä, minä en. Minusta kuten on tullut jo moneen kertaan ilmi, pakkoruotsi vain pelkästään tyhmyyden osoitus, kun se koskee koko Suomea.

Osassa Suomea, jossa ei edes kuule koskaan ruotsia puhumattakaan, että sitä koskaan tarvitsisi edes ulkomailla? Jos sen sijaan haluaisit opiskella vaikka Italian suurena fanina italiaa, missä ei ainakaan maaseudulla osata englantia sen paremmin kuin Espanjassakaan. Kieliä opetellaan juuri siksi, että voi kommunikoida ihmisten kanssa. Miksi vain huvikseen kukaan opiskelisi kieltä, jota ei tarvitse missään käyttää?

Ainoa hyöty olisi opiskella ruotsia siksi, että ruotsin äidinkielentasoinen osaaminen takaisi helpomman pääsyn jatko-opiskeluihin. Kuten esimerkiksi Åbo Akademiin 30% pääsee, Svenska handelshshögskolan 25,4 %, Hankeniin pääsi siis joka neljäs, kun taas esimerkiksi Helsingin yliopistoon pääsi vain 15,4 % hakijoista ja Turun yliopistoon 11,2 %. Vertailut tehty keväällä 2018 .

Se olisi iso hyöty ruotsin opiskelusta, kun opiskelupaikat ovat suomeksi niin kilpailtuja, että on lähes lottovoitto päästä sisään haluamaansa paikkaan. Monet suomenkieliset hakeutuvatkin nyt muualle Eurooppaan englanninkielisiin opintoihin. Jos Suomessa saisi valita ruotsin tilalle saksan tai ranskan, niin voisi pyrkiä myöskin niihin maihin. Nyt kielitaitoa ei ole riittävästi ja vuosi menee kieliopinnoissa. Kiitos kuuluu pakkoruotsille.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tuntuu, että kaikki järkisyyt pakkoa vastaan on jo sanottu. Ei vaan mene perille.
Onko syynä ryhmäkuri ? Ilmeisesti. On siis puhuttava siitä, eikä muusta pakosta. Ryhmäkuria ei ole perustuslaissa säädetty eikä määrätty. Päinvastoin. Ryhmäkuri on vastoin kaikkia lakeja.

Ryhmäkuri on myös eräs korruption ja sensuurin muoto. Ryhmäkurin kannattajat, ne kumileimasimet vastustavat siis sananvapautta.

Viis pakkoruotsista. Se murenee, kun sananvapaus saadaan oikeasti voimaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ryhmäkuria vastaan ei voi mitenkään taistella, koska sen noudattaminen on täysin vapaaehtoista kaikille kansanedustajille. Ei ole yhden yhtä lakia, joka ketään minkäänlaiseen ryhmäkuriin pakottaisi. Eikä eduskunnasta eroteta ketään, joka siellä perustuslain mukaisesti toimii omantuntonsa mukaan.

"Viis pakkoruotsista. Se murenee, kun sananvapaus saadaan oikeasti voimaan."

Mitä tuolla tarkoitat? Sananvapaus on voimassa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Harkimon mukaan, jos ryhmäkuria ei noudata, niin noottia tulee heti jo kännyyn ja varoitukset perään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Sellaisilla varoituksilla voi pyyhkiä takapuoltaan, jos haluaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #16

Eivät siis halua. Tai eivät uskalla. Eikös se ole sensuuria ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

"Eivät siis halua. Tai eivät uskalla. Eikös se ole sensuuria ?"

Ei, se on vapaaehtoista ohjeiden noudattamista. Ohjeiden, joita ei tarvitse noudattaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #21

"Ei, se on vapaaehtoista ohjeiden noudattamista".
Siis itsesensuuria. Onko se jotenkin jalompi sensuurin muoto ?

"Ohjeiden, joita ei tarvitse noudattaa".
Entä jos ei noudata ? Yhtä helppoa, kuin erota jostain lahkosta ? Sekin on lain mukaan helppoa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #16

Ovat siitä Juha monet kansanedustajat ennenkin puhuneet julkisesti. Ei se uusi asia ole. Jos et noudata puolueen johtomiesten kannattamia asioita, niin on aika epätodennäköistä, että pääset sisäpiiriläiseksi päättämään mikä on tärkeä asia ja mikä ei.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Ryhmäkuria vastaan ei voi mitenkään taistella, koska sen noudattaminen on täysin vapaaehtoista..."
???

"...joka siellä perustuslain mukaisesti toimii omantuntonsa mukaan".
Sitten on läpi päässeillä vikkelä omatunto. 70% sanoo ennen vaaleja kannattavansa pakon poistoa, mutta läpi päässeistä vain muutama.

"Mitä tuolla tarkoitat? Sananvapaus on voimassa".
Ainakin kovin moni tuota vapautta tuntuu mediassakin epäilevän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

"Sitten on läpi päässeillä vikkelä omatunto. 70% sanoo ennen vaaleja kannattavansa pakon poistoa, mutta läpi päässeistä vain muutama."

Voi olla, en ole tuota tutkinut tai lukenut. Mutta minkäs sille voi, jos eduskuntaan on valittu henkilöitä, jotka eivät ole sanansa mittaisia. Kansa päättää.

"Ainakin kovin moni tuota vapautta tuntuu mediassakin epäilevän."

Kuka tahansa voi epäillä mitä hyvänsä. Somessa voi kirjoittaa mitä tahansa mieletöntä. Paradoksaalisinta on epäillä sananvapautta, kun sitä sillä hetkellä epäilynsä ilmaistessaan juuri on käyttämässä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #20

"Voi olla, en ole tuota tutkinut tai lukenut".
Moni muu on. Tutkinutkin. Mistä muuten tietäisimme, että 70% vastustaa pakkoa ?

"...jos eduskuntaan on valittu henkilöitä, jotka eivät ole sanansa mittaisia". Onko se noin helppoa tietää kuka on ?

"...epäillä sananvapautta, kun sitä sillä hetkellä epäilynsä ilmaistessaan...".
Siis Venäjällä, Turkissa jne on sananvapaus, koska kaikkia ei sensuroida ? Onko maassa sananvapaus, jos vain 49% on vankilassa mielipiteistään ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

"Onko maassa sananvapaus, jos vain 49% on vankilassa mielipiteistään ?"

Ei ole. Ei ole, vaikka yksikin olisi vankilassa mielipiteistään.

Mutta miten tämä liittyy Suomen sananvapaauteen?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #33

Kuinka monta mielipidevankia on Suomessa?

Kansanedustajaehdokkailla on samanlainen sananvapaus kuin sinulla ja minulla. Monet kansanedustajaehdokkaat sanovat vastustavansa pakkoruotsia niin kuin Kaija Kelhu ja sinunkin kantasi näyttää olevan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vastauksena otsikon miksi -kysymykseen:

Koska se on RKP:n kosto suomenkieliselle enemmistölle.

Suomessa suomi on työelämän kieli. Vaikka kotikieli olisi ruotsi, Suomessa asuvan kannattaa osata hyvin suomea. Siksi jokainen järkevä suomenruotsalainen hankkisi lapsilleen riittävän suomen kielen opetuksen ja osaamisen joka tapauksessa, jos perhe aikoo asua jatkossakin Suomessa.

Sama ei päde toisin päin. Koska suomi on työelämän kieli (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta), suomenkielisen tarvitsee opetella sitä vain äidinkielenään – eikä vieraana kielenä, jota sievistellen nimitetään "toiseksi kotimaiseksi kieleksi".

Aniharva suomalainen tarvitsee työelämässä ruotsin kielen taitoa – ja siksi, harva opettelisi sitä ilman pakkoa.

Jos "toisen kotimaisen" pakko poistettaisiin, mitä silloin tapahtuisi?

Suomen ruotsinkieliset joutuisivat joka tapauksessa edelleenkin opettelemaan riittävän suomen kielen taidon Suomen työelämää varten.

Suomenkielinen väestö taas voisi käyttää senkin ajan ja vaivan opiskellakseen mitä tahansa muuta hyödyllistä – ani harvalle oma valinta olisi ruotsin kieli. Näin ollen, suomenkielisillä olisi etu siitä, ettei heidän tarvitsisi käyttää aikaa ja vaivaa useimmille työelämässä toisarvoiseen oppiaineeseen.

RKP kanavoi kateuden tätä etua kohtaa siihen, että se pakottaa ruotsin opetteluun, tarvittiinpa sitä tai ei, haluttiinpa sitä tai ei. Näin voidaan estää suomenkielisiä hyödyntämästä mahdollisuuttaan parantaa muita valmiuksiaan ja pakotetaan heidät kantamaan itselleen hyödytöntä taakkaa – muutenhan suomenkielisillä olisi Suomessa etu, joka puuttuu muun kielisiltä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Monta, monta peukkua sinulle Hannu. Osuit juuri asian ytimeen! Miksi pakko on ruotsinkielisille edullinen päätös, koska muuta hyötyä ei siitä edes heille juuri ole, koska oppimistulokset ruotsissa ovat meillä niin huonoja.
Tai tuo yksi hyöty toki on, eli päästä helpommin opiskelemaan ruotsinkielisiin yliopistoihin.

Ammattikorkeakouluissakin pakollisen tasokokeen jälkeen reputtaneita oli Lahdessakin kuulema suurin osa ja he täyttivät seuraavan tason luentosalin lähes täyteen, kun taas englannissa ei ollut montakaan joka ei olisi tasokoetta läpäissyt. Armovitosilla ei pärjää, mutta pakko mikä pakko. Ja tämä vielä lähes kaikkien suomenkielisten kansanedustajien tuella. Suomivastaista toimintaa, joka on ylhäältäpäin suvaittu? Kansan ihmetykseksi ja kurittamiseksi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...päästä helpommin opiskelemaan ruotsinkielisiin yliopistoihin".
Rapakon takana päästään näköjään helpommin opiskelemaan yliopistoihin lahjusten avulla. Mielestäni suomalainen tapa kiintiöittää on varmempi. Lisäksi voi maksattaa kiintiöt suomenkielisillä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #22

Heh, heh sinulla Pekka on myös sana hyvin hallussasi. Hoksaat sen olennaisen, "voi maksattaa kiintiöt suomenkielisillä"

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#6

Hannu Mononen kirjoitti: "... se on RKP:n kosto suomenkieliselle enemmistölle."

Hieman positiivisemmin ajatellen ja edelleen kvasipsykologisissa selitysmalleissa pidättäytyen, voisin myös uskoa, että ruotsinkieliset ystävämme haluavat vain veljeyden ja tasa-arvon nimissä meidän suomenkielisten kokevan saman, minkä he itse joutuvat kokemaan :)

Myönnetään, ruotsin kielen opiskelusta ei ole nykyään samanlaista reaalihyötyä kuin esimerkiksi englannin, saksan tai ranskan kielten opinnoista. Osittain tilanne johtuu myös siitä, että vahva ruotsinkielinen vähemmistömme on ollut kykenevä huolehtimaan ruotsin kielen asemasta Suomessa ja meillä on jo omasta takaa riittävä määrä ruotsin kielen osaajia.

Ruotsin kielen kouluopetus voidaan katsoa eräänlaiseksi kunnioituksen ja arvonannon osoitukseksi yhteistä 500 -vuotista historiaamme kohtaan, jolloin olimme osa Ruotsin valtakuntaa. Vähän samalla tavoin kuin iirin kieli on Irlannissa pakollinen oppiaine ja Irlannin ensimmäinen virallinen kieli huolimatta siitä, että iirin kielen puhujia on jäljellä vain kourallinen. Irlanti kunnioittaa omaa menneisyyttään ja on kehittänyt ohjelman iirin kielen tukemiseksi.

Kysymys kuuluu myös, mitä voitte ongelmaksi kokemallenne asialle [pakkoruotsille] tehdä, ruotsin kielen asemaa kun eivät ole kiinnostuneet muuttamaan muut kuin perussuomalaiset, ja hekin lähinnä vaalien alla? Mikäli haluatte muuttaa ruotsin kielen asemaa, joudutte ainakin valtaamaan RKP :n sisältä päin, se kun on ainoa puolue, jota ruotsin kielen asema kiinnostaa.

Mikäli olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, asiat kannattaa hyväksyä ja ottaa vallitsevasta tilanteesta kaikki mahdollinen hyöty irti. Kannustan siis pakkoruotsipotilasta nousemaan ylös psykiatrin sohvalta, pois pohtimasta kurjaa kohtaloaan, puremaan hampaansa yhteen ja opiskelemaan ruotsin kielen mahdollisimman hyvin. Se kehittää ainakin luonnetta ja karaisee tulevia elämäntaisteluita varten :)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ja mikä ongelma mielestäsi olisi vapaaehtoisessa ruotsin opiskelussa?

Kouluaikoinani minua tympäisi kirkkohistorian opetus hyödyttömänä pakollisena oppiaineena. Enkä ollut siinä väärässä – ei sen tarvetta ole elämässäni varsinaisesti ollut, ja jos jokin sen piiriin kuuluva on kiinnostanut, olen voinut ottaa halutessani selvää siitä ilman, että minua on pakotettu käyttämään siihen aikaani. Tuolloin, käytin kirkkohistorian tunnit opetellakseni itsekseni morsetusta, joka motivoi paremmin (joskaan en sitäkään työelämässä tarvinnut).

Kunnioitusta yhteistä historiaamme kohtaan osana Ruotsia voi osoittaa monin tavoin.

Kielitaito on rikkaus, siitä ei kahta sanaa. Mutta ihmisten taipumukset ja tarpeet ovat erilaisia, ja valinnan vapaus luo opiskelumotivaatiota ja lisää vastuun ottoa omasta elämästä.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #67

#67

Lähestyn ruotsin kielen asemaa kouluopetuksessa hieman erilaisesta tulokulmasta. Ruotsin kielen kouluopetus korostaa kansallista yhtenäisyyttämme ja liittää meidät historialliseen kontekstiimme. Yhtenäinen kansallinen identiteetti yhdistää suomalaisia, sekä luo solidaarisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Kapea etnisnationalistinen ajattelu voi muodostua yhteiskuntarauhaa rikkovaksi tekijäksi, mikäli se pyrkii ulossulkemaan joitakin ryhmiä, kuten ruotsinkielisen vähemmistömme. Ruotsin kielen opetuksen asteittainenkin vapauttaminen eriyttäisi eri kieliryhmät vähitellen toisistaan.

Ruotsin kielen kouluopetuksen säilyttäminen ei mielestäni tarkoita ensisijaisesti kielitaidon säilymistä, vaan vielä tärkeämpänä ruotsin kielen sisältämän kulttuurin ja kulttuurin sisältämän kansallisen, sosiaalisen pääoman säilyttämistä. Kahteen kansalliskieleemme perustuva ympäristömme on osa kokonaisvaltaista, historiallista kulttuuriperintöämme ja sosiaalista pääomaamme säilyttävämpi kuin puhtaasti yksikielinen suomalainen yhteiskunta. Näen tämän sosiaalinen pääoman ensiarvoisen tärkeänä kansakunnan ominaisuutena, joka takaa sen, että suomalaiset muodostavat yhtenäisen kansanryhmän, kielirajoista riippumatta ja luottavat edelleen toisiinsa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #72

"Ruotsin kielen kouluopetus korostaa kansallista yhtenäisyyttämme"

Ruotsin pakollisuus osoittaa vain epäyhtenäisyyttä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nämä "potilaat" Sakari-hyvä ovat jo enimmäkseen niin vanhoja, että toinen jalka on jo melkein haudassa./ Minulla ainakin. / Tässä iässä ei myöskään enää ole minä-minä-keskeinen, vaan tekee ja kirjoittaa pakkoruotsistakin vain tulevien sukupolvien onneksi ja hyödyksi. Itse on omien lastensa tavoin jo ohittaneet tämän vaiheen ja nyt on lastenlasten vuoro. / Heille toivoo vain kaikkein parasta:)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Niin monet maaorjat vielä kumartavat herrojensa edessä, siksi pakkoruotsi voi hyvin ja kukoistaa.

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ruotsia kannattaa opiskella jo pelkästään omaksi hyödykseen - toki unohtamatta englantia ja vaikkapa saksaa.
Kun lukiossa ja tietysti peruskoulussakin on mahdollisuus opiskella useampia kieliä niin aika tyhmää jättää mahdollisuus käyttämättä.

Minulle ainakin ruotsista on ollut hyötyä työelämässä. Työnsaanti helpottuu ja menetetystä vapaa-ajasta maksetaan kielitaitoiselle yleensä enemmän kuin kielitaidottomalle.

Kannattaa muistaa, että Ruotsissa on myös Suomea suuremmat työmarkkinat.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mulleppa olisi ollut Venäjästä ja Saksasta hyötyä!! Olisin lukenut Saksaa jos olisin saannut sen Ruotsin tilalle.. 3 kieltä olisi ollut mulle liikaa!! Tiesin jo pentuna että Saksasta olisi hyötyä tulevaisuudessa, mutten millään jaksanut kolmea eri kieltä opiskella..!

EI ikinä ole vituttanut koulussa mikään niin paljon kuin RUOTSI JA Koulukiusaaminen!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sama asia oli omillakin lapsillani, molemmat lukivat lukiossa toinen saksaa ja toinen venäjää. Taso vain kolmannen vieraan kielen hallinnassa jäi näille pitkän matikan lukijoille niin heikoksi, ettei siitä juuri hyötyä ole ollut muutoin kuin vähän turistina.

Helppo se on ruotsinkielisillä oppia Suomessa suomea jo luonnonmenelmänä ihan itsestään pihan muiden lasten kanssa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...on mahdollisuus opiskella useampia kieliä...".
Kaikki eivät ole niin fiksuja. Joillakin kapasiteetti loppuu kesken. Kuten minulla.

"Minulle ainakin ruotsista on ollut hyötyä työelämässä".
Kuinka moni olisikaan hyötynyt englannista, saksasta, venäjästä, ranskasta...
Ei taida riittää, että yksi hyötyy. Suomessa monen pitää hyötyä, että pärjäämme.
Pieni maa Suomi pärjää osaamisella, jos pärjää eikä halpatyöllä.

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Enpä rupea väittelemään, mutta itse pidän koulutusta suurena yhteiskunnan tarjoamana mahdollisuutena. Brittikolleega maksaa paljon lastensa koulutuksesta.

70-luvun lukion peruskiellä (ruotsi, englanti, saksa) pärjää hyvin.Itse olen ollut yli 30 työputken aikana saksalaisessa, yhdysvaltalaisessa, useammassa englantilaisessa ja ruotsalaisessa firmoissa töissä.

Jotenkin harmittaa, ettei ranskaa ole tullut opiskeltua koskaan, mutta olisihan tässä vielä aikaa siihekin.
Monet pitävät venäjää ymmärrettävästi tärkeänä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #48

Kukapa tässä olisi koulutusta vastaan, mutta tässä onkin kysymys vain vieraiden kielten valinnasta. Suomen monikielisyyden tarve on nyt se suurin ongelma. / Ei ole järkevää, että kaikki suomalaiset osaavat vain englantia ja armoruotsia vitosen arvosta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

EIhän se merkitse ruotsin kielen opetuksen lakkaamista Suomessa, jos se muutetaan valinnaiseksi.

Oletko sitä mieltä, että ilman ylhäältä tulevaa pakkoa kukaan suomalainen ei itse osaa arvioida sitä, mistä hänelle on hyötyä työelämässä? Kenen asia on suunnitella, minkä maan työmarkkinoilla kukin haluaa menestyä?

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Meinaatko, että se "suomalainen" on kymmenvuotiaana kypsä arvoimaan mitä hänen pitää tulevaisuudessa opiskella?

Noilla perusteilla voisi muuttaa valinnaiseksi monen muunkin kouluaineen.

Mitäs sitä edes matikkaa opettelee kun verottajakin toimittaa valmiin veroehdotuksen.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää Vastaus kommenttiin #45

Matematiikan ja yhden äärimmäisen pienen kielen vertaaminen keskenään, on kieltämättä yksi typerimmistä "perusteluista" pakkoruotsin puolesta. Kaikki maailman ihmiset pärjäävät ilman ruotsia (tai mitään tiettyä kieltä. No ehkä Pohjois-koreassa on pakko osata koreaa), mutta tuskin kukaan tulee toimeen ilman matematiikkaa.

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #54

Eihän todellisuudessa mitään ole pakko opiskella vaikka meillä oppivelvollisuuskin on.
Ruotsiakaan en itse ole opiskellut sen pakollisuuden takia vaan sen hyödyllisyyden vuoksi.

Jos sitä matikkaa haluaa opiskella olisi hyvä osata ainakin jotain "tiettyä" kieltä, vaikka sitten koreaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #45

Kymmenvuotiaan vanhempien ainakin pitäisi olla.

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #68

Olisiko - tilastokeskuksen joku vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan vanhempien koulutus heijastuu myös lasten koulutustasoon.

Täällä Korson suunnassa se kyllä näkyy ihan oikeastikin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #78

Tomi, kyllä vastuulliset vanhemmat ajattelevat lastensa parasta ja suosittelisivat heille enemmän puhuttuja vieraita kieliä englannin lisäksi. Todennäköisyys niiden tarpeesta lasten elämässä on kuitenkin todennäköisintä.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

vastaus kommenttiin#10

Hyödyksi? Miksi hyödyksi? Mitä helkutin hyötyä suomen kouluissa opetettavasta ruotsinkielestä on? Kun töissä olen keskustellut ruotsalaisten kanssa, se on tapahtunut englanniksi koska he eivät ymmärrä suomenruotsia.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Totta kai ruotsista voi olla hyötyä, mutta niin voi olla monesta muustakin, mikä ei kuitenkaan ole pakollista. Kyse on suhteellisuudentajusta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Suhteellisuudentajunpuute on juuri sitä mitä minä myöskin ihmettelen muun ohella. Kuinka noin pieni vähemmistö pystyykin noin suureen maaräysvaltaan ylitse viisimiljoonaisen kansan? Sitä ovat suuresti aina saksalaiset ystävämme ihmetelleet. Gallupien mukaan pakkoruotsia on viime vuosikymmeninä ollut aina yli 70 prosenttia vastaan, mutta mitään muutosta ei kielilakiin saada vain aikaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Korruptio on monen pahan alku ja juuri.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #24

Ainakin ruotsinkieliset säätiöt ovat olleet avokätisiä tukemaan tärkeitä ihmisiä, kuten on kuultu jo monta kertaa ennenkin vaalien yhteydessä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsin kielellä on Suomessa suuri arvo kansalliskielenä huomioiden Suomen geopoliittisen aseman.

Kun Ruotsin itäinen lääni liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa, niin suurin syy sen alueen korkealle autonomiselle asemalle verrattuna suomalaisugrilaisten kansojen alueisiin Venäjän federaatiossa oli nimenomaan korkean kynnyksen mielikuvalla pakottaa "ruotsalaisia" "venäläisiksi". Suomalaiset olisi voitu siihen pakottaakin. Jopa Ruotsin rikoslaki säilytettiin autonomisella alueella voimissaan täydellisesti, samoin ruotsi ainoana virallisena kielenä. Kaikki tämä on koitunut meidän pelastukseksemme.

Ruotsin kieli on side Suomelle osaksi Pohjoismaita. Ilman sitä sidettä olisimme Baltian ja Valko-Venäjän asemassa oleva "reunavaltio" Venäjän imperiumin kannalta katsottuna.

Ja eihän oppi ojaan kaada. Kaikki kielitaito on hyödyksi. Jokaisella on aikaa joka tapauksessa opiskella kaikkea sitä mitä haluaa tai mistä on kiinnostunut. Ei ruotsin kielen opiskelu koulussa yhtenä aineena estä yhtään mitään.

Ruotsin ja Suomen yhteistyö ja esimerkiksi yritysten ristiinomistus on moninkertaistunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ja voi olla, että jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi jopa valtioliitonomainen järjestely, jos EU:n voima alkaa rapautua eikä kumpikaan maa katso pystyvänsä liittymään NATO:n jäseneksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

En kiistä mitään, mitä sanot, joskaan 1800-luvun historialliset reaaliteetit eivät enää päde kaikilta osin, eikä Venäjän Federaatio ole sentään samassa asemassa kuin oli Venäjän Imperiumi Suomen sodan jälkeen. Mutta vainko pakko auttaa suomalaisia ymmärtämään, mikä heille on hyväksi?

Mitä suomalaisten kommunikointiin ruotsalaisten kanssa tulee, sehän sujuu parhaiten ja tasapuolisimmin englanniksi (toki antaen silloinkin etulyöntiaseman germaanista äidinkieltä puhuville).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei kommunikointi vieraalla ulkomaan kielellä koskaan vastaa yhteistä kieltä. Jos ajattelet vaikkapa Israelin valtiota, niin siellä puhutaan hepreaa. Se kaivettiin historian arkistoista ja luotiin takaisin juutalaisten yhteiseksi kieleksi. Ei Israelin valtio olisi niin voimakas kuin se on nyt, jos niin ei olisi menetelty.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää Vastaus kommenttiin #38

Vieras kielihän ruotsi suomenkielisille on. Miksi suomalaisten tulisi olla eri asemassa ruotsalaisiin nähden kaupankäynnissä, kun voisimme käyttää yhteistä vierasta kieltä englantia?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #38

Meillä vienti Saksaan on suurinta ja Ruotsi on vasta toisella sijalla. Missä on tilaa saksan lukijoille, jos kieltä pidetään talouselämässä ylipäätään tärkeänä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...huomioiden Suomen geopoliittisen aseman".
Siis geopolitiikka länteen on tärkeämpi ja painavampi, kuin itään ? Vaikka maaraja itään on mitä lie 4-kertainen verrattuna länteen.

"Kaikki kielitaito on hyödyksi".
Vaikka sillä yhdellä kielellä ei mitään tekisikään ? Missä se hyöty sitten piilee ?

"...valtioliitonomainen järjestely".
Ja sillä perusteella kaikkien Suomessa pitää opiskella pikkukieltä kymmeniä vuosia. Miksi sitten kauppaa ja politiikkaa Suomen ja Ruotsin välillä hoidellaan englanniksi ?

Historia-osuus pistää ihmettelemään, miksi Suomessa on luovuttu härkävankkureista ja ryhdytty käyttämään autoja ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Siis geopolitiikka länteen on tärkeämpi ja painavampi, kuin itään ?"

Toki tuo riippuu siitä mitä kukin haluaa. Mitä arvelet suomalaisten halusta, jos kysytään haluammeko olla osa länttä vai Venäjää?

Ruotsin kielen hyödystä olen jo tässäkin ketjussa kertonut.

"Miksi sitten kauppaa ja politiikkaa Suomen ja Ruotsin välillä hoidellaan englanniksi ?"

Tuo ei pidä paikkaansa. Hyvin suuri osa kommunikaatiosta ruotsalaisten kanssa liike-elämässä hoidetaan ruotsiksi. Olen itse ollut suomalaisen suuryhtiön organisaatiossa työssä Ruotsissa ja periaatteessa kaikki hoidettiin ruotsiksi koko Pohjoismaiden alueella. Kaikki yhteiset kokoukset ja seminaarit käytiin skandinaavisilla kielillä. Kaikki puhuivat sitä "skandinaaviskaa" omalla tavallaan, mutta ymmärrettävästi. Kenenkään ei tarvinnut muuntaa puheenparttaan, suomenruotsi oli saman arvoinen kuin tanska tai norja.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #39

"...haluammeko olla osa länttä vai Venäjää?".
Nyt sanan "länsi" sisältö muuttui. Me olemme jo osa länttä pakkoruotsista ja Venäjästä huolimatta.

A. Stubb ja kollegansa Ruotsissa ainakin puhuivat englantia, kun herrat TV:ssä näytettiin ja ääntäkin saatiin kuuluviin. Johtuneeko siitä, ettei A.Stubb osaa ruotsia ? Tai ei usko osaavansa. Tokkopa vaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

En tiedä mihin tilanteeseen viittaat tuossa Stubbin tapauksessa. Jos sinulla on linkki, niin pukkaa se. Todennäköisesti kyseessä on ollut tilanne, jossa on ollut Skandinaavian ulkopuolisia mukana. Pohjoismaiden Neuvoston kokoukset käydään yhteisellä "äidinkielellä", jota kaikki puhuvat omalla tavallaaan. Juuri se tilaisuus, josta se Stubbin kuuluisa VMP on lähtöisin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #41

Ja jos muistat Ruotsin kuninkaallisten vierailuista Suomeen, niin hetkeäkään empimättä prinsessa Victoria piti Kauppatorin reunalla mikrofoniin puheensa ruotsiksi helsinkiläiselle monituhatpäiselle kuulijakunnalle. Ei edes ajatellut, että jotenkin toisin olisi pitänyt menetellä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #39

Nuori polvi on tuosta täysin eri mieltä. Yhteydet käydään englanniksi. Vanhaan aikaan se oli tietysti toisin. Ajat ovat muuttuneet!!?

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#28
Ei ruotsin kielen opiskelu koulussa yhtenä aineena estä yhtään mitään.
.........................

Opetetaanko sitä sitten niin, että siihen ei käytetä lainkaan resurseja?

0 euroa.
0 tuntia.

Kerro ihmeessä kuinka tuo onnistuu?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

--Juha: "Ruotsin kieli on side Suomelle osaksi Pohjoismaita. Ilman sitä sidettä olisimme Baltian ja Valko-Venäjän asemassa oleva "reunavaltio" Venäjän imperiumin kannalta katsottuna."

EU:hun liittymisen jälkeen olemme mielestäni vahvasti kiinni yhtenä eurooppalaisena maana, joka vielä veljeilee kiinteästi Naton kanssa. Elämme tässä ja nyt. Turhaa on muistella menneitä, kun nyt elämme tässä todellisuudessa ja olemme jopa syystä ylpeitä itsenäisestä Suomesta.

Kuuluminen Pohjoismaihin lienee tärkeätä vain joillekin suomalaisille, lähinnä ruotsinkielisille, joista monet kuulemma kokevat identiteettinsä olevan lähempänä ruotsalaisia kuin suomalaisia? Mutta nykynuorista kuuluminen yhteiseen Eurooppaan on paljon tärkeämpi asia kuin sinänsä vain pelkkä pohjoismaalaisuus. Tie kulkee mieluusti suoraan Euroopan sydämeen:)

--Juha: "Ja eihän oppi ojaan kaada. Kaikki kielitaito on hyödyksi. Jokaisella on aikaa joka tapauksessa opiskella kaikkea sitä mitä haluaa tai mistä on kiinnostunut. Ei ruotsin kielen opiskelu koulussa yhtenä aineena estä yhtään mitään."

Totta kai estää, siitä ovat monet opettajatkin puhuneet ja monilla on ihan omakohtaisia kokemuksia sekä suomalaisten päättäjienkin heikoista kielitaidoista. Ei vaativissa ammateissakaan välttämättä ole aikaa opiskella kunnolla uusia kieliä, tai ainakin se vaatii siihen kaiken vapaa-ajan käyttämisen. Aikaa käytetään niin koulussa, kuin työelämässäkin vain siihen millä on omassa elämässä eniten käyttöä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eihän ruotsin tärkeys ole suomea kummempi. Nyt kun yhä useammalla on äidinkielenä joku muu, on ihan suotavaa että kersoille taataan mahdollisuudet kielen puolesta opiskella ja työskennellä jommallakummalla sitten jatkossa, eikä sulkea sellaista mahdollisuutta pois.

Kaksikielisyys on tietenkin parasta, ja täällä lounaisrannikolla sellaisen suosio kotikasvatuksesta ja päiväkodeista lähtien kasvaa vuosi vuodelta. Aika moni työ- ja/tai opiskelupaikka olisi jäänyt täyttämättä ilman sitä koulussa tai kotona opittua suomea tai ruotsia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ja siksipä ruotsin kielen opetusta onkin paikallaan jatkaa – valinnaisena aineena. Taitavat Ahvenanmaalla pärjätä jopa ilman suomen opiskelua valinnaisena?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Vaikka ruotsia opetettaisiin valinnaisena kielenä, suomalaisten surkea kielitaito ei paranisi millään tavoin. Kansainvälisissä tapaamisissa myötähäpeän tunne on suunnaton.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#46 Älä viitsi, suomalaisten englannin kielen taito on objektiivisilla mittareilla mitattuna erittäin hyvä. Suomalaisten kielitaitoa on mitattu lukuisissa tutkimuksissa. Ehkä oma kokemuksesi koskee vain niitä piirejä, joissa sinä olet liikkunut :)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Viitssin, liikun aika laajoissa piireissä. Erityisesti yritysjohtajien ja juristien kielitaito on surkea. Poliitikoista puhumattakaan.

Englanti ei ole maailman ainoa kieli.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuosta mieheni on samaa mieltä, vaikka monet suomalaiset väittävätkin, että jo netissä pennut oppivat englantia kuin itsestään. Meillä pidetään sitäkin hyvänä taitona ja toki se monille hyvin riittääkin.

Kansainvälisissä tapaamisissa pitäisi taidon olla Timesin tasoa. Jos pystyt sitä lukemaan, niin tasosi on varmaankin ihan riittävä. Ruotsalaiset liikemiehet pystyvät useimmiten siihen, mutta heillä ei olekaan pakkoruotsia tukkeena.

Meidän englannintaidolla moni kansanedustajakin käy kesäisin Lontoossa kielikursseilla, joka todistaa myös omaa kieltään suomalaisten kielitasosta. Osaa heistä viehättää toki myöskin kurssitus Tukholmassa, mutta se onkin jo toisen kotimaisen kielen kurssi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jos poistamme pakkoruotsin, meidän pitää poistaa samalla tavalla myös pakkosuomi. Voisimme tehdä päätöksen, että kouluissamme kaikkien on osallistuttava vähintään joko suomen tai ruotsin kielen opetukseen.

Tai jos Kelhun blogin ajatusta tarkemmin pohdimme, miksi kouluissamme pitäisi opiskella kumpaakaan kansalliskielistämme. Suomikin voisi olla yksi mahdollisista kielivalinnoista.

Varsinaisen opetuskielen voisimme päättää olevan kaikissa kouluissa englannin. Tuollainen päätös edistäisi suomalaisten kielitaitoa ja Suomeen sopeutumista merkittävästi.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Jos poistamme pakkoruotsin, meidän pitää poistaa samalla tavalla myös pakkosuomi. Voisimme tehdä päätöksen, että kouluissamme kaikkien on osallistuttava vähintään joko suomen tai ruotsin kielen opetukseen."

Pitääkö tästä vetää se johtopäätös, että yksi suomenruotsalainen vastaa yhdeksäätoista suomenkielistä suomalaista? On järkevää, että missä tahansa maassa opetetaan sen kaikille kansalaisille sen enemmistön kieltä. Sen jälkeen voisi olla hyvä, että kielivalinnat olisivat mahdollisimman valinnaisia tietystä joukosta kieliä, joita voitaisiin opettaa vaikka keskitetysti nettiä hyödyntämällä.

"Tai jos Kelhun blogin ajatusta tarkemmin pohdimme, miksi kouluissamme pitäisi opiskella kumpaakaan kansalliskielistämme. Suomikin voisi olla yksi mahdollisista kielivalinnoista."

Termi kansalliskieli on keinotekoinen siinä mielessä, että joku on jossain päättänyt sen mitkä kielet ovat kansallisia, millä perusteilla ja mitä siitä käytännössä seuraa. Esimerkiksi Intiassa on 22 kansallista kieltä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Intian_kans...

"Varsinaisen opetuskielen voisimme päättää olevan kaikissa kouluissa englannin. Tuollainen päätös edistäisi suomalaisten kielitaitoa ja Suomeen sopeutumista merkittävästi."

Mielestäni englantia voi käyttää opetuskielenä vasta hieman myöhemmin, kun se on jo hyvin opittu ja oppilaiden hyvä englanninkielentaito voidaan todistaa. Kouluissa voitaisiin hyvinkin opettaa esimerkiksi englanninkielisten lähteiden käyttöä ja niihin liittyviä mahdollisia ongelmia, etenkin lukiotasolla, mutta ennen tätä tulisi oppia oma äidinkieli, jotta sitä kauttaa pystyisi hahmottamaan erilaisia käsitteitä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"tulisi oppia oma äidinkieli, jotta sitä kauttaa pystyisi hahmottamaan erilaisia käsitteitä"

Eli suomenkielisillä opittavana olisi suomi ja ruotsinkielisillä ruotsi?

Itse en haluaisi opetettavan pakollisena marginaalikieltä, jollaisia sekä suomi että ruotsi ovat. Ruotsinkieliselle pakkosuomesta voi olla hitusen enemmän hyötyä kuin suomenkieliselle pakkoruotsista. Hyöty on kummallekin varsin marginaalinen. Hyvin suuri osa myös äidinkielen tunneista voitaisiin käyttää kielten oppimiseen. Toki maahanmuuttajaväestölle tulisi opettaa jompaa kumpaa virallisista kielistämme.

Englanninkielisten lähteiden käyttö ei opeta kielen käyttämistä. Suomalaisten kielitaito on surkeaa juuri siksi, että kielenopetus on lähinnä kirjallista. Englannin kielinen opetus on ihan muuta kuin lähteiden käyttö.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #56

#56

Niemeläinen kirjoitti: "... Suomalaisten kielitaito on surkeaa juuri siksi, että kielenopetus on lähinnä kirjallista. Englannin kielinen opetus on ihan muuta kuin lähteiden käyttö..."

Höpö höpö taas, Niemeläinen. Et jälleen kerran tiedä yhtään mitään siitä, mistä kirjoitat.

Suomessa on maailman viidenneksi paras kielitaito vieraan englannin kielen osalta. Kärkipaikkaa piti Ruotsi, jonka jälkeen seuraavilla sijoilla ovat Alankomaat, Tanska, Norja ja Suomi. Sijoitus löytyy aikuisväestön englannin osaamista selvittävästä EF English Proficiency Index -tutkimuksesta.

https://media.ef.com/__/~/media/centralefcom/epi/d...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #58

Kirjallinen englanninkielen taito on suomalaisilla kohtalainen. Nuorisolla kielitaito on toki varttuneempaa väestöä parempi.

Kuten Jussilakin kommentissaan totesi, meidän suomalaisten englannin kuunteleminen aiheuttaa syvää häpeää ja myötähäpeää.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #63

#63

Niemeläinen kirjoitti: "Kirjallinen englanninkielen taito on suomalaisilla kohtalainen. Nuorisolla kielitaito on toki varttuneempaa väestöä parempi.
Kuten Jussilakin kommentissaan totesi, meidän suomalaisten englannin kuunteleminen aiheuttaa syvää häpeää ja myötähäpeää."

Toisinaan koen myötähäpeää myös Niemeläisen kirjoitusten johdosta.

Omassa työssäni luen ja tuotan suurimman osan tekstistä englanniksi. Tähän saakka ainoa vaikeus on ollut siinä, etten aina tiedä, tarkistaisinko tekstin kieliasun brittienglannin vai amerikanenglannin mukaisesti.

Puhutun englannin ymmärryksen kanssa minullekin tulee joskus rajat vastaan skottien kanssa, mutta siitä eivät aivan kaikki brititkään saa selvää. Intian englanti koettelee myös joskus ymmärryksen rajoja. Niemeläisen kielestä en ole niin varma, kun en ole häntä koskaan kuunnellut :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Joissakin afrikkalaisissa maissa on jopa yli satakin puhuttua kieltä, mikä puolestaan kuulema aiheuttaa vain liikaa väärinymmärryksiä ja jopa vihaa eri kielisten kesken.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Petri

Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle. Iso osa siitä, mitä koulussa opetetaan, on pakollista, koska on määritelty, että on yhteiskunnallisesti tärkeää, että ihmisellä on perustietoja ja -taitoja tietyistä aineistaEi ole esitetty yhtäkään pätevää argumenttia sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille.Suomessa suomenkielisille englanti on tärkein vieras kieli, ja ruotsinkielisille suomi on tärkein vieras kieli. Tärkeys perusteella pitäisi siis puolustaa pakkoenglantia ja pakkosuomea.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#49 Maailmasta ei taida löytyä edes yhtään banaanitasavaltaa, jossa oman äidinkielen opiskelu ei kuuluisi koulujen opetusohjelmaan. Ehkä Niemeläinen haluaa tehdä Suomesta ensimmäisen esimerkin sivistyksen ja kulttuurin historiallisesta rappiosta?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Monellakaan ei ole mahdollista saada opetusta äidinkielellään. Suomessa saamelaiset saivat sellaisen mahdollisuuden kovin myöhään. Suomen romanit eivät saa edelleenkään äidinkielellään opetusta eivätkä venäläiset, joita on lähes yhtä suuri vähemmistö kuin ruotsinkielisiä.

Keskeinen ajatukseni oli se, että jokainen saisi opetella äidinkieltään ja vasta toisena vaihtoehtona se, ettei senkään opetteleminen olisi pakollista.

En pidä ollenkaan huonona ajatuksena, että voisimme valita suuremmissa kaupungeissa kouluja opetuskielen perusteella. Opetuskielen ei ole pakko olla kaikissa kouluissa suomen tai ruotsin.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #60

#60

Niemeläinen kirjoitti: "En pidä ollenkaan huonona ajatuksena, että voisimme valita suuremmissa kaupungeissa kouluja opetuskielen perusteella."

Sehän on mahdollista jo nykyisin. Kansainväliset koulut pääkaupunkiseudulla:

Englantilainen koulu
Englantilaisen koulun lukio
Espoo International School
Etelä-Tapiolan lukio / IB Programme
Helsingin kansainvälisen koulun lukio
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio
Helsingin Saksalainen koulu
Helsingin Saksalaisen koulun lukio
International School of Helsinki
Mattlidens gymnasium
Ranskalainen Jules Verne -koulu
Suomalais-venäläinen koulu
Suomalais-venäläisen koulun lukio
Vantaan kansainvälinen koulu

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei tuo käy Kai! Oma äidinkieli on molemmille ryhmille tärkein kieli, mitä molemmat ryhmät voivat itse huoltaa ja vaalia. Eikä meidän pidä poistaa pakkoruotsia yksin, vaan samalla pakkosuomi menee vapaaehtoisten kielten ryhmään ruotsin tavoin.

Nyt joudun keskeyttämään omalta osaltani tämän kommentoinnin myöhemmäksi, sillä tulevat kansanedustajat saavat kohta vastailla kysymyksiini politiikasta - muustakin kuin pakkoruotsista:) Kiirettä pukkaa, kun on vain viikko enää aikaa.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Tässä keskustelussa voisi olla myös hyväksi muistuttaa siitä historiasta, jolla englannin [ranskan, espanjan] kieli saavutti maailmanlaajuisen valta-asemansa. Englanninkieliset siirtomaaherrat purkivat valkoihoista raivoaan siirtomaissaan, sortaen alkuperäisväestöä tasapuolisesti kaikilla valtaamillaan alueillaan, määräten englannin kielen viralliseksi hallintokieleksi kaikkialla brittiläisessä imperiumissa.

Kielellinen sorto ei sitä vastoin milloinkaan tullut meidän maamme, Suomen kokemukseksi suhteessamme Ruotsiin tai ruotsin kieleen, sillä me olimme hallinnollisesti tasa-arvoinen osa Ruotsin kuningaskuntaa. Suomi ei milloinkaan ollut siirtomaan asemassa suhteessaan Ruotsiin, mistä voimme olla ylpeitä, samoin kuin kiitollisia kahdesta tasa-arvoisesta kansalliskielestämme :)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Suomi ei milloinkaan ollut siirtomaan asemassa suhteessaan Ruotsiin”.

No, ei tietenkään, kun sellaista maata tai valtiota ei ollutkaan kuin ”Suomi”.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#59 No niin, olimme siis tasa-arvoinen osa Ruotsin kuningaskuntaa, kuten kirjoitin :)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #61

Kirjoitit ”meidän maamme”.

Luepa erään kansanedustajaehdokkaan ruotsiksi tänne kirjoittama puheenvuoro,”Vårt land”. Ei suomalainen kieliä opi, ei.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miksi meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, että olimme osa Ruotsin valtakuntaa tai siitäkään, että olimme osa Venäjää?

Miksi meidän pitää olla kiitollisia ruotsinkielestä?

En sano, ettetkö sinä yksilönä saisi olla ylpeä tai kiitollinen mistä tahansa. Älä ihmeessä heitä tällaista kiitollisuuden tai ylpeyden vaatimusta suomalaisuuden ominaisuudeksi.

Suomi on ollut nuhjuinen saareke pohjan perukoilla, mutta onnistunut kimpoamaan maailman melskeiden ansiosta omaksi valtiokseen. Suomalaiset voivat halutessaan olla ylpeitä ja kiitollisia erilaisista asioista. Moni on kiitollinen siitä, että tänne voi tulla ja täältä halutessaan voi myös lähteä pois.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

- Sakari:"Kielellinen sorto ei sitä vastoin milloinkaan tullut meidän maamme, Suomen kokemukseksi suhteessamme Ruotsiin tai ruotsin kieleen, sillä me olimme hallinnollisesti tasa-arvoinen osa Ruotsin kuningaskuntaa."

Mitä ihmettä sinä Sakari Saarilahti nyt kirjoitatkaan? Kielellistä sortoa oli ruotsalaisväestön taholta enemmän kuin Suomi-parka olisi edes kestänyt. Tästä voisin kirjoittaa kokonaisen pitkänkin jutun kaikesta sorrosta mitä suomenkieliset saivat kokea 1850-luvultakin vielä eteenpäinkin.

Suomenkielisiä kirjoja ei saanut kääntää kuin vain uskonnollisia tekstejä ja maanviljelystä käsittäviä opuksia. Suomenkieliset koulut olivat kiven takana ja oppikoulutkin saatiin vain omakustannusperiaatteella Helsinkiin muistaakseni vasta 1870-luvulla. Ruotsinkieliset pelkäsivät, että enemmistönä olevat suomalaiset saisivat liikaa oppia ja valtaa koulutuksen myötä. Ei ollut suomenkielisillä helppoa, vaikka Venäjän keisari katsoikin suopeasti suomenkielen kehitystä, mutta ei valvonut sen toimeenpanoa riittävän tarkasti.

Luen parhaillaan vuonna 1910 kirjoitettua kirjaa "Suomalainen, suomalaisen sanomalehtimiesliiton ensimmäinen albumi" ( Agathon Meurmanin , Antti Jalavan ja Vihtori Lounasmaan muistolle)

Siinä kauniisti puhutaan hyvän- ja pahantiedon puusta, ja julkisen sanan vastuullisuudesta kansamme historiassa Snellmanin hengessä. Pyrkimyksenä kohottaa sitä henkisestä ja aineellisesta alemmuuden tilasta, missä se vuosisatoja oli ollut, kielensä tähden syrjäytettynä korkeamman sivistyksen ja sen tarjoamien etujen osallisuudesta, jopa alkeellisempienkin.

Kielessään kansakunta elää tai kuolee. Mutta suomenkieli, isänmaan halveksittu ihana kieli, sen kansallisen eheyden ehto ja tulevaisuuden turva. Siitäkö meidän pitäisi luopua, mistä suomenkielen käytön oikeudesta on esivanhempamme joutuneet taistelemaan askel kerrallaan? Minusta me emme ole edes Ruotsille mitään velkaa, miksi olisimme?

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Minä kirjoitin:"Kielellinen sorto ei sitä vastoin milloinkaan tullut meidän maamme, Suomen kokemukseksi suhteessamme Ruotsiin tai ruotsin kieleen, sillä me olimme hallinnollisesti tasa-arvoinen osa Ruotsin kuningaskuntaa."

#86 Kaija Kelhu kirjoitti: "Mitä ihmettä sinä Sakari Saarilahti nyt kirjoitatkaan?"

Kirjoitin siitä, miten hallinnollisesti olimme kaikki tasa-arvoisia Ruotsin kansalaisia, ja laki oli kaikille sama, äidinkielestä riippumatta. Kansalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta, siinä mielessä kuin ne olivat lakiin kirjoitettuna, ei ollut eroa sille, puhuiko kruunun alamainen ruotsia vai suomea äidinkielenään. Suomalaisilla oli myös oikeus esittää ja ajaa omaa asiaansa viranomaisissa ja oikeudessa suomen kielellä. Ruotsin kielen asema oli toki etuoikeutettu monessakin mielessä, mutta sitä ei ollut sidottu kansalaisen etniseen syntyperään, eli kaikilla oli yhtäläiset oikeudet kouluttautua ja työskennellä eri ammateissa, ruotsin kieltä käyttäen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #95

Hallinnollisesti ja vain muodollisesti paperilla. Suomalaisella rahvaalla ei ollut mitään mahdollisuuksia kouluttautua, jos he eivät osanneet ruotsia. Vain harva työväestöstä sitä edes osasi, eivätkä he kelvanneet edes lastenpiiaksi kielitaidottomina luusereina. Ja niin piikoja tuotettiin usein sitten suoraan Ruotsista herrasväen tarpeisiin.

Sivistyneemmät suomalaiset, jotka osasivat ruotsia ja halusivat koulutusta köyhälle rahvaalle kapinoivat, mutta heitäkin varten oli suuntukkeeksi omat keinot. Tarjottiin hyväpalkkaisia työpaikkoja Ruotsiin, jotta saivat heidät pois jaloista narisemasta. Vasta Venäjän keisari antoi suomenkielelle yhteneväisen kielellisen arvon ruotsin rinnalle, mutta kului vuosikymmeniä ennen kuin suomaisia oppikouluja pystyttiin perustamaan kansan hyödyksi.

Ruotsin vallan aikana maaseutukin tyhjennettiin Ruotsin sotien tykinruuaksi ja vanhat miehet ja naiset hoitivat jotenkin leivän suuhunsa ja isot verot maanomistajille. Kuolleen sotilaan nimi ja reppu annettiin sitten seuraavalle pakko-otetulle miehelle, eikä vastaanväittelyä suvaittu. Oliko suomalaisilla mitään oikeita oikeuksia vastata omasta elämästään?

En ymmärrä, miksi meidän pitäisi edes olla kiitollisia loppuelämämme Ruotsille? Eiköhän ne velat ole jo tulleet maksetuiksi ja naapurin kuningaskunta voi vieläkin ihailla komeita sotasaaliita linnan kellareissa. Moni kruununkalleus on suomalaisten verellä maksettu.

Kiva kun sinä Sakari pysyt asiallisena edelleen, etkä kirjoita koskaan ”vihapuhetta”`:) En ainakaan ole sitä huomannut. Halveksiva asenne meihin pakkoruotsin vastustajiin on täällä muuten niin kovin tyypillistä. ”Tyhmät junttipersut kun eivät opi mitään”.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #102

#102

Ruotsin vallan aikaa arvioitaessa olisi hyvä muistaa, etteivät asiat olleet siihen aikaan missään päin Eurooppaa paremmin. Sotaväenotot ja verot vaivasivat samalla tavalla myös isäntämaa Ruotsin aluetta.

Kaija Kelju kirjoitti: "Kiva kun sinä Sakari pysyt asiallisena edelleen, etkä kirjoita koskaan ”vihapuhetta”`:)"

Kiitokset kiitoksista. Minua ei ollenkaan häiritse teidän puolen toiveet "pakkoruotsin" poistamisesta, aikansa kutakin. Enemmän minua harmittaa joidenkin kommentoijien mateleva suhtautuminen sekä suomalaisuuteen liittyvä itseruoskinta. Me kuulumme kaikilla mittareilla maailman kehittyneimpiin kansoihin, aivan joka suhteessa, kielitaito mukaan lukien. Pidetään lippu korkealla ja ollaan ylpeitä siitä, että olemme suomalaisia!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #104

Kiitos Sakari kommentistasi. Kyllä vain, pidetään lippu korkealla ja ollaan onnellisia onnestamme. Kaunista kevättä sinulle toivotellen ja nyt öitä:)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Singaporen kielipolitiikka on pakon sanelema. Se on aidosti monikulttuurinen valtio, jollainen Suomi ei todellakaan ole. Singaporessa oli luonnollista valita englanti maailmankielenä opetuskieleksi, Suomessa se olisi täysin keinotekoinen valinta.

Toisaalta Singaporessa korostetaan voimakkaasti äidinkielen opetusta. Yksi Singaporen äidinkielistä on kiina, joka sekin on maailmankieli, josta tulee koko ajan yhä tärkeämpi. Ero Suomeen on huimaava.

”The learning of Mother Tongue Language (MTL) is a lifelong endeavour. The MTL policy seeks to nurture our students to become effective communicators in MTL and supports our students to study MTL to as high a level as possible. Having an appreciation of MTL cultures enhances Singapore’s multicultural identity and fosters social cohesion in our daily lives. In addition, it gives our students a competitive edge when tapping into global or regional opportunities in the future.

Our students are required to offer an official MTL (Chinese, Malay or Tamil) in school. Students of Chinese, Malay and Indian ethnicity offer their respective MTLs. Eurasian students, students of mixed parentage and students whose mother tongue is not one of the three official MTLs can choose to offer any of the three official MTLs. Non-Tamil speaking students of Indian ethnicity can apply to offer a non-Tamil Indian language (Bengali, Gujarati, Hindi, Punjabi or Urdu).”

https://www.moe.gov.sg/admissions/returning-singap...

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Arvatkaa kumpaa kotimaista Marski osasi?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Hyötykieliä ranskaa, saksaa, venäjää... Entäs sitten ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olen lukenut, että Mannerheim osasi heikosti suomea, mutta jos seurassa oli yksikin joka ei osannut ruotsia, niin sitten puhuttiin hänen toiveensa mukaan vain suomea. Toisin sanoen hän kunnioitti maan ikiomaa eniten puhuttua kieltä, jos sen oikein tulkitsen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakkoruotsi ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys.

Luulisin, että pakkoruotsista luovuttaessa on tarkistettava myös ruotsin asema ns. kansalliskielenä. Tähän ei Suomessa olla vielä valmiita moniin vuosikymmeniin, ellei sitten PS saa vähintään 101 kansanedustajaa.

Pakkoruotsin puolustajat ovat kärjistäneet tämän kysymyksen näin äärimmilleen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pertti - hyvä - tai sitten kärjistys on tullut vastakkaiselta puolelta. Miksi se ei koskaan tule pakkoruotsittajien mieleen.?

Minä elin nuoruuteeni ja osan varhaiskeski-ikäänikin Suomessa, jossa ei ollut pakkoruotsia kuin oppikoulussa 8-vuotta ja sen jälkeen oli vapaus valita kielensä itse. Ei edes yliopistoissa ollut pakkoruotsia, vaan kaikki nämä kielimuutokset on tullut vasta myöhemmin ja velvollisuuksia on aina jo Lipposen ym. toimesta lisätty vähän kerrallaan. Ruotsi etukenossa.

Ensimmäinen peikko oli keskustan Virolainen, vaikka koko kielilainsuunnittelijat demari Paasion johdolla olivat päätyneet ainoastaan pakkoenglantiin. Onnettomuudeksemme opetusministerinä oli silloin RKP edustaja. Lehmänkaupat oli helppo tehdä. Sehän tässä vielä jurppiikin, että koko Suomi pantiin näin helposti polvilleen ruotsinkielen edessä.

Ei itse kieli ruotsi ole huono asia, mutta koko kansan pakkona se on idioottimainen päätös. Suomi on sidottu käsistään ja jaloistaan monikielisyyttä vastaan. Riittäisi hyvin, jos vain kiinnostuneet ja ruotsalaisiin rakastuvat sitä opiskelisivat:)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nykyisessä tilanteessa pakkoruotsiin kytkeytyy monia muita asioita: ruotsin asema suomessa, venäjän asema Suomessa, Suomen ulkopolitiikka, koko Suomen kielilainsäädännön uudelleenmarviointi yms. Tästä johtuen pakkoruotsi tulee pitämään asemansa ainakin seuraavat 10 vuotta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #87

Älä nyt Pertti minua noin pelästytä, menee yöunet pilalle. Et kai tosissasi esitä, että vielä menisi kymmenen vuotta tämän pakkoruotsin kanssa taistellessa. Lohdutonta!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Koska pakkoruotsi vie suomenkielisiltä miljardeja hukkaan joka vuosi. Pakkohan siitä on puhua. Jo Sipilän "kestävyysvaje" vaatii sitä.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Ihana Kaija, että jaksat pitää asiaa esillä!<3

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Ritva kannustuksesta! Olen tätä vanhaa sitkeää suomalaista sorttia, joka liputtaa aina oikeudenmukaisuuden perään ja vastustaa epätasa-arvoa ja yksisilmäistä näkemystä, joka kulkee aina järki edellä Suomen parhaaksi.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Etpä näy olevan yksin, vaan blogillasi on tällä hetkellä jo 25 suosittelijaa yli puoluerajojen!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #94

Se on tietysti ihan mukavaa ja katsoin juuri Analytics-ohjelmasta, että kävijöitäkin on ollut jo lähes 900 kappaletta. Se on hyvä itse asian edistymisen takia, vaikka "vastarannankiiskejä" vieläkin on turhan paljon.

Kiitän kuitenkin ihan kaikkia kommentoijia, koska vastaan-sanoviakin tarvitaan myös kipeästi ihan aina, jotta ymmärrys asian toisestakin puolesta lisääntyisi.

Uskon kuitenkin, että ennen pitkään järki voittaa ja kielten monipuolisuus tulee vielä meilläkin nousemaan arvoon arvaamattomaan. Asiat myöskin riitelevät, eivät ihmiset.

Tulevaisuus on kokonaan nuorten käsissä ja uskon tämän uuden, kansainvälistyneen, sivistyneen ja rohkean nuorisojoukon hoitavan asian sen ansaitsemaan kuntoon. Me vanhat kalkkikset emme siihen enää ehdi, emmekä pysty vaikuttamaan:) Luulenpa, että historia tulee meitä asian huonosta hoidosta vielä tuomitsemaan, ihan niin kuin suomettumiset ym. ikävät asiat.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Hupaisa pikku juttu: penskana perheemme asui Paraisilla joka oli 80% ruotsinkielinen kauppala silloin. Siitä huolimatta en kertaakaan käyttänyt ruotsia siellä, kymmenen vuoden aikana. Siis, kuka tarvitsee ruotsinkieltä Suomessa?

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kun maassamme puhutaan kahden kansalliskielen vaalimisesta, se tarkoittaa käytännössä aina ruotsin kielen vaalimista,sekä aina suomen kielen ja suomenkielisten kustannuksella

Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Ruotsin pakottaminen koko kansalle, alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus, vaan se on rasite, ja iso kuluerä, jonka valtaväestö joutuu maksamaan "pakosta"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset