zzz333

Voi pyhä yksinkertaisuus mihin Rinteen lehmänkauppa nyt taas johti.

  • Voi pyhä yksinkertaisuus mihin Rinteen lehmänkauppa nyt taas johti.
  • Voi pyhä yksinkertaisuus mihin Rinteen lehmänkauppa nyt taas johti.

 

Napoleon on sanonut; "On varkaita, joita laki ei rankaise ja jotka varastavat ihmiseltä kalleinta, mitä hänellä on: aikaa"  Nyt uusi hallitusneuvottelijamme näyttää suostuneen taas RKP:n kanssa surkeaan lehmänkauppaan, jota kukaan järkevä ihminen ei pidä hyvänä..

Onko niin, että suomalaisten pitää säännöllisin väliajoin suostua RLP:n vaatimuksiin ruotsinkielen voimistamiseksi, vaikka jokainen uudistus ruotsinkielisen opetusministerin johdolla on herättynyt vastalauseita, niin talouselämän johdon kuin myöskin kansalaisten taholta. 

Viimeisessä Kanava-lehdessä talous-ja sosiaalihistorian dosentti Aarne Mattila kirjoittaa  jälleen hyvin "Kielikoulutuksen poliittinen umpisolmu" , että koska ruotsin kieli on pakollinen koko koulutusjärjestelmässä, niin se nousee aina vääjäämättä esiin.  Kielikysymyksen poliittinen koneisto on kuitenkin  juuttunut vanhoihin asetelmiin." 

Ja entä nyt? Ylioppilas kirjoituksiinko saadaan taas lukiolaisille uutta turhaa rasitusta, vaikka matematiikan lisäystä on monelta asiantuntijataholta toivottu lisäystä.  Nyt jo tuntimääräisesti käytetään turhan paljon aikaa ruotsiin, jonka tarve on aina vain supistunut. Suomessa lienee noin 15.000 vanhaa ihmistä, jotka eivät ole oppineet suomea, mutta määrän ollessa näin vähäinen, tuntuu suorastaan idioottimaiselta vaatia sitä aina vain koko koulutusjärjestelmässä lisää.  Armovitoset ovat jo nyt todellisuutta, vakuuttavat opettajat.

"Ainoa todellinen  yleismaailmallisen kielen, englannin, hyvä osaaminen on sekä yksilöiden että kansantalouden etu. Vuonna 1978 Kristian Gestrinin opetusministerikaudella tehty virkamiesruotsin kokeen säätäminen pakolliseksi osaksi yliopistollista loppututkintoa jäykisti ja yksipuolisti kieltenopiskelua akateemisissa opinnoissa. Akateemiseen loppututkinnon suorittamiseen luotiin perusteeton ja haitallinen kielitulppa", kirjoittaa Mattila. "ensimmäinen toimenpide olisi poistaa virkamiesruotsin koe yliopiston tutkintovaatimuksista. ".

Ei ole  kysymys pelkästään englannin kielen ylivallasta ja tarpeesta saada laajennettua kielivarantoamme, vaan myöskin ruotsin kielen tarpeettomuudesta koko kansalle, josta vain harvalle on käyttöä.  Kielivarantoomme tarvitaan muitakin kieliä kuin vain englantia ja huonoa ruotsia.  Muissa maissa on jo tajuttu, että aasialaiset kielet, samoin kuin kansainvälisillä työmarkkinoilla myöskin ranskan-ja saksan kieli on edes osalle suomalaisista tärkeää.

Nyt ruotsi vie mehut monilta ja suomalaisten kielivaranto on melkoisen suppea muihin maihin verraten. On epärealistista meillä uskoa, että kovin laajaan kielten osaamiseen jatkossakaan, kun muiden kielten taitajat ovat jatkuvasti vähentyneet.  Esimerkit jo meidän huippupaikoilta sen suppeuden hyvin todistavat. Puhumattakaan tavallisesta kansasta. Kysymys kuuluukin, olemmeko me vieläkin henkisesti Ruotsin vallan alla?  Vaikka RKP onkin supistunut alle viiden prosentin.  Eikö tämäkin ole eriarvoisuutta? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

42Suosittele

42 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (171 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Onko tarkoitus, että peruskoulunsa päättävät ohjataan pakkoruotsilla ammattiopistoihin eikä lukioihin?

"Mitä minusta tulee? Mitä ja missä opiskelisin? Mikä ala työllistää tulevaisuudessa?"

https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/mita-per...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sekin on hyvin mahdollista, mutta ammattikoululaistenkin pitää kuitenkin opetella myöskin ruotsia ainakin armovitosen edestä. Taannoin joku opettaja kertoi lehdessä, että monet lopettavat turhautuneena koko koulun juuri ruotsin takia, kun englanti on se kieli mitä nuorisokulttuuri eniten käyttää ja katsotaan tarpeelliseksi itselle.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Tämä ajatus tuli itsellekin mieleen. Mitään muuta järkevää syytä kun tälle uudistukselle en keksi. Ja tulee myös toimimaan, näin veikkaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hyvinpä osasi RKP osallistumisensa hinnoitella!

PS. Kaija. Älä kerro kenellekään: viime vaaleissa (europarlamentti) äänestin espoolaista hurr... siis RKP:n ehdokasta. En tietenkään katso olevani suoranaisesti vastuussa nyt tehdyistä ohjelmakirjauksista varsinkaan sisäpolitiikan osalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juu en kerro! Uskon sinun äänestäneen sitä ihan fiksua ruotsinkielistä herraa, joka myöskin pääsi läpi?

Muistan hänet hyvin siitä, kun hän sai RKP:n varapuheenjohtajanpaikalta potkut, kun ehdotti julkisesti pakkoruotsista luopumista ja panostamista ruotsiin täysillä niille, jotka valitsevat sen vapaaehtoiseksi aineekseen. Hän ymmärsi, että pakolla ei suomalaisten päähän tarpeetonta ainetta kaadeta, ei ainakaan koko kansan voimin:)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Brexitin jälkeen englannin asema tulee heikentymään EU:ssa. Tällöin tarvitaan lisääntyvää ruotsin opiskelua Suomessa, koska joidenkin

Puheenvuorossakin kirjoittavien tämän alan asiantuntijoiden mukaan ruotsin opiskelu on suomenkielisille ainoa oikea tie mannereurooppalaisiin sivistyskieliin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 3

Ruotsin osaaminen helpottaa englannin oppimista mutta ennenkaikkea se mahdollistaa opiskelun ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ja työskentelyn ammateissa joissa sitä edellytetään.
Ilman sitä koulussa opittua yksikieliset suomea puhuvat laitettaisiin heikompaan asemaan kaksikielisiin verrattuna.

Siitä en tiedä onko RKP tuon muutoksen takana eikä edes kiinnosta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eli kannatat ruotsia kaikille pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, koska se helpottaa englannin oppimista?

Minä olen jäävi puhumaan pakkoruotsista, koska huonosti opiskeltu kouluruotsini on auttanut minua täällä Ruotsissa paljon.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #7

# 7

En kannata pakkoruotsia siksi että se helpottaa englannin oppimista. Kannatan sitä noiden jälkimmäisien syiden vuoksi.

En keksi yhtään syytä miksi suomea puhuvat pitäisi sysätä ruotsinkielisen ammattiopetuksen, yliopistossa opiskelun tai ruotsia edellyttävien työmahdollisuuksien uloittumattomiin.
Pakkoruotsin vastustamisessahan ei varsinaisesti vastusteta ruotsinkielistä koulutusta tai sitä että työnantaja saa työntekijöiltä sellaista edellyttää.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #11

Ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja tulisi vähentää, jos niihin ei ole ruotsinkielisiä hakijoita.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #13

# 13

Hakijoiden puute on murhe niin suomen- tai ruotsinkielisessäkin koulutuksessa. Kun ei kiinnosta. Sen lisäksi osa hakijoista ei läpäise pääsykoetta mikä on ilmiö kielestä riippumatta.

Viksummat opinahjot ovatkin alkaneet järjestää kansainvälistä koulutusta monesta muusta maasta saadun esimerkin pohjalta. Yksi entisistä kouluistani, Åbo navigationsinstitut, nyk Aboa Mare tai mikälie, on nykyisin kansainvälinen toimija, ruotsinkielistä perusopetusta unohtamatta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #21

Hakijoiden puute, mitä sinä oikein kirjoitat?? Esimerkiksi psykologiaa haki tänä vuonna noin 3000 opiskelijaa, joista vain 1,6 % otetaan sisään. Siellä on mukana Suomen nuorison parhaimmisto, joilla on hyvät arvosanat parhaista lukioista.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #27

# 27

Teknisen puolen ammatteihin on osaavasta työvoimasta jatkuva puute. Satun tietämään sen kipeästi. Niiatäkin vähistä ammattimiehistä ja -naisista kilpailee kotimaassa useampikin sektori ulkomaisten työnantajien lisäksi. Aika moni kotimainen ja pohjoismainen työnantaja kuitenkin edellyttää ruotsin osaamista. Ja siitä poolista nyt suomalaiset pitäisi tiputtaa pois?

Ilmankos tänne roudataan osaajia aina Venäjää, Ukrainaa ja Tunisiaa myöten kun suomalaisia ei kiinnosta ammatit jossa kohtalaisen hyvää korvausta vastaan joutuu likaamaan kätensä.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala Vastaus kommenttiin #33

"Aika moni kotimainen ja pohjoismainen työnantaja kuitenkin edellyttää ruotsin osaamista. Ja siitä poolista nyt suomalaiset pitäisi tiputtaa pois?

Ilmankos tänne roudataan osaajia aina Venäjää, Ukrainaa ja Tunisiaa myöten kun suomalaisia ei kiinnosta ammatit jossa kohtalaisen hyvää korvausta vastaan joutuu likaamaan kätensä."

Ja nämä Venäjältä, Ukrainasta ja Tunisiasta roudatut sitten täyttävät sen työmarkkinoilla ammottavan ruotsinkielentaitoisten aukon?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #33

Jos nyt ajattelee mitä kieliä tarvitsisi työmailla, niin suomi, englanti, puola, Viro, Venäjä on järjestys. Ei ruotsista haittaa ole. Ei sitä juuri tarvitse.

Koulutuksessa on liikaa ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja, jos kieltä pitää opiskella niiden vuoksi.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #27

"Siellä on mukana Suomen nuorison parhaimmisto, joilla on hyvät arvosanat parhaista lukioista."

Ykkösluokan ylioppilaita tulee myös muista lukioista kuin noista ns. parhaista lukioista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #11

Huom. Tuon virkamiesruotsin kokeen määräsi myös lehmänkauppoja harrastava ruotsinkielisen ministeri vasta 1978, joka halusi vain varmistaa kielitulpan suomenkielisille opiskelijoille.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #7

Sinun kohdallasi se on auttanut ja hyvä niin, mutta on lukuisa joukko mi9hmisiä, jotka haluavat mennä muuallekin opiskelemaan ja töihin, kuin vain Pohjoismaihin.

Keski-Eurooppa kiinnostaa monia nykyajan nuoria ja opiskelupaikat ovat helpommin saatavilla kuin Suomessa...paitsi tietysti ruotsinkielisillä, jotka pääsevät omiin kouluihinsa pienemmällä pistemäärällä.

Sekin on tärkeä huomio, mutta ei kaikille sekään tie sovi. Tosin muutama meidän sukulaisnuori opiskelee nytkin parhaillaan Ruotsissa englanninkielisellä linjalla. Suomessa pääsyvaatimukset ovat liian kovia monille ja paikkoja on liian vähän.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Näin on ja kaikki kielet ovat yhtä tarpeellisia:) Jotkut puhutuimmat kielet ovat vain vielä tarpeellisimpia kuin toiset - hyvin vähän puhutut kielet.

Ei Antti Rinne olisi tähän ehdotukseen suostunut, jos se ei olisi ollut RKP:lle kynnyskysymys ja kiristyskeino. Näinhän aikoinaan pakkoruotsi tuli peruskouluunkin lehmänkaupan ansiosta. Väitöskirjassaan Janne Väistö kuvaa ratkaisua monen asian summana. Maalaisliitto halusi hallitukseen mukaan RKP:n, joka keksi ajaa ruotsin opetusta kaikille. Vanhan toistoa siis.

Virolainen oli ratkaisevassa asemassa, hän käänsi maalaisliiton pään, vaikka demarien työryhmä Paasion johdolla oli päätynyt ainoaksi vieraaksi kieleksi ehdottaa englantia. Työryhmä päätös vedettiin viemäriin ja nyt suomalaiset saavat siitä jatkuvasti kärsiä. Lisäksi tuli tuo virkamiesruotsi ruotsinkielisen opetusministeri Gestrinin kaudella voimaan vuonna 1978.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Heh, johan nyt Pertti vitsin väänsit. Kyllä englanti on muualla maailmassa ottanut niin vahvan toisen kielen aseman, ettei siitä tällä vuosisadalla tule mikään maa vielä luopumaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toisaalta nyt tuli ilmi, että myös englannin opiskelu helpottuu pakkoruotsin avulla...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Brexitin jälkeen englannin asema tulee heikentymään EU:ssa. Tällöin tarvitaan lisääntyvää ruotsin opiskelua Suomessa...".
Siis Suomen pakkoruotsi korvaisi englannin ? Tokkopa vaan.

Oppiakseen saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, kiinaa jne. kannattaa lukea pakkoruotsia ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ilman muuta, se auttaa myöskin matikan-ja kiinankin opiskelussa. Näin kerrotaan:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Brexitin jälkeen englannin asema tulee heikentymään EU:ssa."

EU:sta on viestitetty että englanti säilyy.

EU has no plans to downgrade use of English after Brexit

Buried in the small print of the European commission’s proposed budget for 2021-27 is confirmation that it has no intention to reduce the use of English in its meetings or documents.

https://www.theguardian.com/politics/2018/may/04/e...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Varmin ihmiskunnan tulevaisuutta koskeva ennuste on, että englanti säilyy Euroopan yhteisenä kielenä ja vahvistuu entisestään maailman yhteisenä kielenä, Kiinassakin. EU:ssa se on tietenkin myös Irlannin ja Maltan virallinen kieli.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Taisi olla keskusta koplaamassa ruotsalaisia tällä pakkoruotsilla, jotta opiskelijat valitsevat ammatillisen uran ja 18 maakunnan ammattikorkeakoulut.

Maaseudun juna taisi kuitenkin mennä jo - keskusta on nyt niin myöhässä...

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Kyllä keskustalla ja varsinkin Sipilällä on kädet tässä hillopurkissa kyynärpäitä myöten.

YLE Uutiset 21.3.2017

"Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) suhtautuu varovaisen myönteisesti ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamiseen pakolliseksi.

Sipilä sanoo ajatushautomo Agendalle, että asiasta ei ole käyty keskustelua, mutta ehkä pitäisi käydä. Taustalla on ajatus, että pakollinen ylioppilaskoe voisi parantaa viranomaisten ruotsin kielen taitoja.

Ruotsin yo-koe on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 alkaen."

https://yle.fi/uutiset/3-9521281

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nyt on Sipilä tainnut unohtaa Teknillisen korkeakoulun kokonaan? Millä kielellä ovat parhaat ja käytetyt kurssikirjat, niin ennen kuin tänäänkin. Hillopurkissa kuin vain kädet nyhjää, niin oikeus ja kohtuus unohtuvat. Sääli.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #28

Minun aikanani TKK:ssa oli kaksi lakisääteistä ruotsinkielistä professuuria. Jos sähköosastolla aikoi opiskella säätötekniikka II:a, niin se piti tehdä ruotsinkielellä. Jätin ST I:een, ja olen sillä pärjännyt varsin hyvin, kiitos kysymästä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Arvostan alustajan hyvää tarkoitusta, mutta vakavasti otettavaan mielipiteeseen ylioppilaskirjoituksista tai kielenopetuksesta ei kerta kaikkiaan voi sisällyttää tällaista virkettä:

"Ylioppilas kirjoituksiinko saadaan taas lukiolaisille uutta turhaa rasitusta, vaikka matematiikan lisäystä on monelta asiantuntijataholta toivottu lisäystä."

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Oikeassa olet, se on todella huono lause toistoineen. Olen hosuja ja kirjoitan liian nopeasti mitään jälkikäteen tarkistamatta. Eläkeläisellä on aina kiire:)

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
suomalainen sananlasku

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Nyt voisi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja alkaa opettaa matematiikkaa ruotsiksi, se kun auttaa varmasti siihenkin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tämä oli kyllä illan paras!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Enpäs ollut ajatellutkaan. Mutta tosiaan, kävin omia ylioppilaskirjoituksia edeltävänä vuonna Ruotsissa kahden viikon vierailulla.
Ostin sieltä ruotsalaisen lukion matematiikan harjoituskirjan, jossa taisi olla reilut 700 erilaista tehtävää niin geometriasta, trigonometriasta kuin differentiaali- ja integraalilaskennastakin. Ja kaikesta muusta oleellisesta. Ratkaisin ne kaikki seuraavan kesän ja syksyn aikana. Keväällä sitten kirjoitin laudaturin sekä matematiikasta että ruotsista. MOT.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Aikanaan pakkoruotsia vastustettiin perusteella että Ruotsissahan ihan kaikki osaavat englantia. Jos väite on tosi niin en ymmärrä miksi se ei pätisi siis myös Suomeen. Saataisiin helpommin väkeä maahan kun pelkkä englanti riittäisi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Niin, miksi lääkäreiltä vaaditaan suomen kielen osaamista?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tyhmä kysymys. Vanhempi väki osaa yleisesti englantia liian vähän, jos ollenkaan? Aikanaan saksan lukijoita oli huomattavasti enemmän. Johan meillä on puolustettu kaikkien ruotsin pakkoakin sillä, etteivät ruotsinkieliset osaa suomea?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Aika usein lääkärin ei tarvitse osata potilaan äidinkieltä. Minutkin operoi kerran kirurgi, joka puhui vain englantia. Tämä tapahtui Ruotsissa.

Joten suomen tai ruotsin taidon vaatiminen lienee tarpeetonta useimmissa tapauksissa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #30

"...Minutkin operoi kerran kirurgi, joka puhui vain englantia...".
Ja jos leikkaus tehdään nukutuksessa, mitään kieltä ei tarvita mihinkään ?

Leikkauksen tai muun hoidon tarpeen selvittäminen käy sekin vallan ilman mitään kieltä ? Kai nyt edes kehonkieltä tarvitaan ?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #36

Olin hereillä koko ajan. Kirurgi puhui englantia hoitajille. Ymmärsin kyllä, mitä hän sanoi. Nykyään hoidon tarve määrätään pitkälti kokeiden yms. perusteella. Puhekontakti potilaan ja lääkärin välillä on enemmänkin muuta varten.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #37

"Kirurgi puhui englantia hoitajille".
Siis mitä ? Mitä väliä sillä sitten oli ? Vaikka olisivat puhuneet kiinaa keskenään.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Niin, miksi lääkäreiltä vaaditaan Suomessa suomen kielen osaamista?
Siinäpä sitä pohdittavaa. Keksiikö kukaan ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #34

Hei,insinööri Mansala! Minä keksin. Me asutaan Suomessa ja suomi on meidän oma äidinkielimme, minkä puolesta on taisteltu jo 1850-luvulta asti. Lopetettaisiinko se nyt kourallisen ruotsinkielisen tahdon vuoksi?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Täällä pohjoisessa ihmiset saavat työpaikkoja Ruotsista ja Norjasta sillä perusteella että osaavat edes auttavasti ruotsia. Motiivi ruotsin opiskeluun on varmasti erilainen eri puolilla maata.

Yksi jälkikasvustani on lukenut lukiossa saksan, yliopistossa virkamiesruotsin sekä japania ja tehnyt sekä gradun että väitöskirjan englanniksi. Hänen mielestään yksikään opittu kieli ei ole turha, vaikka osaamisen taso kielien välillä vaihteleekin.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tänään laskelmani mukaan kolmessa blogissa on kerrottu ehkä yhteensä 5-6 ihmisestä, jolla on ollut hyötyä pakkoruotsista jossain elämänsä vaiheessa.
Noiden alle 10 ihmisen perusteellako kaikkien Suomessa pitää lukea pakkoruotsia ?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Lapista käy melkoinen joukko ihmisiä rajan takana työssä, osa asuukin viikot tai pidempiäkin aikoja Norjassa tai Ruotsissa. Sairaanhoitajia, kuljetusväkeä, kaivosmiehiä, metallimiehiä jne. Moniko lie kironnut peruskoulun tai lukion ruotsintunteja, mutta nyt miistä on ollut heille hyötyä.

Tosiasia on, että kukaan ei pienenä tiedä mitä tekee isona ja missä. Ruotsinkielen opetuksen jakaminen kahteen tasoon voisi olla järkevä ratkaisu. Ne jotka haluavat oppia kielen kunnolla voisivat mennä laajalle kurssille ja ne jotka eivät usko tarvitsevansa ruotsia oppisivat kuitenkin alkeet mahdollista tulevaa tarvetta varten.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #49

Ruotsin opiskelu on viisasta koko Suomessa. Nimittäin täältä Ruotsista löytyy töitä lähes aina ruotsin taitoisille.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niin siellä, mutta

Osmo Soininvaara: Nyt uhrattiin Itä-Suomen pojat

https://www.verkkouutiset.fi/osmo-soininvaara-nyt-...

Sitä paitsi ruotsin vapaaehtoisena kirjoittaneiden määrä nousi jonkin verran viime yo-kirjoituksissa, joten pakolliseksi palauttaminen on hätävarjelun liioittelua.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Sitä paitsi ruotsin vapaaehtoisena kirjoittaneiden määrä nousi jonkin verran viime yo-kirjoituksissa, joten pakolliseksi palauttaminen on hätävarjelun liioittelua."

Asiahan on niin, että yo-kirjoituksissa on pakko kirjoittaa ruotsi tai matematiikka. On jokaisen valinta kumman valitsee itselleen pakolliseksi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suomen valtion tehtävänä ei ole kouluttaa työvoimaa Ruotsille tai Norjalle. Asia voi tulla monelle yllätyksenä.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Suomen valtion tehtävä ei ole myöskään pitää kansalaisiaan vastentahtoisesti työttömänä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Eva Tawasolin aiempaan avaukseen sisältyi se kiinnostava huomio, että kehittyneen maan lukion pakollisissa kursseissa on kaikkia varsinaisia tieteitä yhteensä saman verran kuin yhtä tarpeetonta kieltä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Kuulemma RKP:stä tulee puolustusministeri ...

Veikkauksia: mistä ne hävittäjät hankitaan?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tietojeni mukaan Kepu sai puolustusministerin salkun. RKP sai oikeusministerin ja pohjoismaisen yhteistyöministerin salkut.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jo on aikoihin eletty tuolla kannatuksella ja pelkästään kielipuolueena ratsastaen.. Huh, huh.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

No, toivottavasti ne hävittäjät hankitaan Ruotsista silti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #44

Hävittäjät ostetaan kuitenkin jostakin.

On mielenkiintoisempaa nähdä, kuinka käy säätiöiden verottamisen: Pystyykö RKP suojaamaan säätiönsä tulevalta lähdeverolta?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

No niinpä ... näin sitä kuitenkin vielä eilen uutisoitiin ...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Islantilaiset inhoavat edelleen Tanskan kieltä, koska se oli taannoin koulussa pakollinen opeteltava emämaan kieli. Siis jotenkin ymmärrettävää inhoa ja syynsä on samat osin kuin Suomessakin. Lisäkielen oppiminen on kyllä hyvä juttu, samoin k. matematiikan laajemmat opinnot. Niitä tarvitseville.

Pakottamalla lisätään ainakin vastustusta. Lisäksi, taas kerran, lehmänkauppoja vääntävät parasiitit tekevät hallaa pelleilyllään koko politiikalle.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Miksiköhän meidän penskamme penskat Etelä-Saksassa puhuvat ei-pakkosuomea, saksaa, espanjaa, englantia ja hiukan vanhemmat jo ranskaa 10-vuotiaina. On se rasittavaa tuo pakko.
Selitys: äiti suomalainen, isä meksikolainen, koulukaverit saksalaisia ja espanjalaisia, etelä-amerikkalaisia, suomalaisia jne..

Jos kielet otetaan haltuun jo äidinmaidossa, vitsa väännetään silloin vaikka kuinka monelle kielelle.

Suomalaisten sivistyksen juuret ovat tulleet Venäjältä ja Euroopasta Ruotsin kautta. Pakkovenäjä, pakkosaksa, pakkoenglanti pakkoruotsin lisäksi olisi hyvä asia. Nyt meillä on vain pakkosuomi, (pakko)englanti ja (pakko)ruotsi muiden pakkojen lisäksi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 52

Lukiossa aikanaan oli myös pakkosaksa, eikä siitä haittaa ole ollut. Outoa kuitenkin ettei siitä tai noista muista pakkokielistä (suomi, englanti) pidetä vastaavaa itkua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen kielikeskusteluissa johdonmukaisesti propagoinut vapaan (kieli)valinnan puolesta, saamatta näkemykselleni juuri koskaan tukea. Mielenkiintoisinta on, että moni pakkoa vastustava on voimakkaasti vapaata valintaa vastaan. Luulin että pakko vaikuttaa motivaatioon negatiivisesti, mutta se lienee sitten oppiaineesta riippuva ilmiö.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #65

Jos koko koulujärjestelmä olisi vapaaehtoista, kukaan ei oppisi yhtään mitään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #66

Olen antanut itselleni näissä keskusteluissa kertoa, että pakko vaikuttaa oppimismotivaatioon negatiivisesti. Tuota esitetään sen verran voimakkaasti, että olen ottanut sen premissiksi kun muotoilin kantani oppiaineiden pakollisuuteen. Saattaahan tuo olla vääräkin oletus, mutta silloinhan pakosta tulisikin hyve, eikö vain?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #65

Vapaa valinta edellyttäisi myös pakollisen ruotsinkielen osaamisen osoittamisen ns virkamiesruotsin poistamista korkeakouluista. Tämä olisi edistystä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

Miksi edellyttäisi poistamista? Pakon poistaminen vain siirtää vastuun yksilölle (toki ensin vanhemmille). Ei se tarkoita ettei voida asettaa vaatimuksia opiskelupaikkoihin, tutkinnoille, virkoihin jne.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #86

Pois vain. Ei siinä muuten mieltä ole.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #95

En minä mielipidettäsi kysynyt, eiköhän se ollut jo selvä. Ihmettelin miksi katsoit poistamisen edellytykseksi?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #65

Hei Max! Täysin vapaa kielivalinta olisi toki hyvä valinta siihen nähden, että pakkoruotsi on ja pysyy vastustuksista huolimatta. Itse olen vain lisännyt tähän pakkoenglannin oman äidinkielen lisäksi, lähinnä muiden maiden esimerkkiä noudattaen. Muuten olisi vaarana, että kielivalikoima rönsyilisi liikaa ja jo opettajien puute sekottaisi koko pakan. Osalle oppilaista jo yhden vieraan kielen opiskelussa on riittävästi työtä. Siinäkin Ruotsin malli olisi erinomaisen hyvä.

Toisaalta taas katson myöskin, että tärkeintä on huolehtia hyvästä englannin osaamisesta. Englanti on kuitenkin maailmanlaajuisesti ylivertainen kommunikaation- tieteen ja talouselämän pää kieli.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #127

Pointtini oli, että syytit ruotsinkielisiä pakottamisesta, vaikka itse haluat pakottaa ja minä en. Asia on sinulla hyvin tiedossa, joten väitteesi on valheellinen ja pahansuopa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #129

En nyt Max oikein ymmärrä tuota pahansuopaisuudesta syyttämistä.

On minusta täysin eri asia pakottaa opiskelemaan turhaa pienen kielialueen kieltä, kuin pakottaa opiskelemaan maailman suosituinta ja eniten puhuttua kieltä, joka on oikeasti tarpeellinen monessa maassa. Näinhän on tehnyt moni muukin eurooppalainen maa ja myöskin meidän oma Ahvenanmaamme.

Kannattaisi ehkä katsoa joskus oppia myöskin muualta maailmasta, eikä vain luottaa siihen, että omat oppilaamme tekisivät aina sen viisaamman valinnan itsensä kannalta. Arvostan toki sinua siitä, että et ole pakkoruotsin kannattaja, vaan ymmärrät monia muita paremmin, ettei pakolla saada mitään hyvää aikaan, jos sitä ei pystytä järkiperustein perustelemaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #142

Pahansuopuus oli syyttää minua pakottamisesta, vaikka itse olet pakon puolestapuhuja ja minä en.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Toki on tunnettua lasten oppivan hyvin kieliä omassa ympäristössään, mutta meillä se etu on vain ruotsinkielisillä lapsilla. Suomessa on paljon kuntia ja kaupunkeja, joissa tuskin kuulee juuri koskaan ruotsia. Sekin vähä vastenmielisesti opittu toinen pieni kieli jää myöhemmin täysin kesannolle, kun sitä ei kuule missään arkielämässään.

Toki kaikki nuoret haluavat oppia kieliä, erityisesti tietysti englantia, joka on nuorisokulttuurin suosituin kieli jo varhain. Meilläkin alle murrosikäiset lapset käyttävät jo päivittäin englantia nettimaailmassa ja jopa keskenään, niin koulussa kuin kotonaankin. Kaikki he haluaisivat oppia myöskin muita puhutuimpia kieliä, mutta ajanpuute on nykyään kouluissa huutava. Käytä nyt sitten vielä tarpeettomaan pakkoruotsiin yhtä paljon tunteja kuin englantiin on täysin kohtuuton ja tulokset sen mukaiset.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Hiukan vaarallista hankkia sikaa, jota ei ole vielä teurastettu ja tarkastettu. Siinä voi käydä Boeing maxitit, kuten kävi helikopterihankinnoissa , ne surkeat NH:t vai mikä se nyt olikaan? Trumpin kanssa "diili"; vastakauppoina jäänsärkijät arktisille alueille 5-10 kpl. Lisäksi Patrialta panssaroituja ajoneuvoja, joita Donald voi jaella ilman ministeriöidensä vientilupia mielensä mukaan.

ps Kepu olisi voinut kiristää ruuvia vaatimalla kansanrintamahallituksen yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi Paavo Väyrysen, K-linjan uupumaton esitaistelija. Nykyajan Honkaliitto...

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Taisin jossain aikaisemmassa ketjussa jo kirjoittaa, että ainoa puolue, joka pystyy vaikuttamaan ruotsin kielen asemaan on RKP. Ketään muuta asia ei kiinnosta.

Nyt RKP on pelannut korttinsa hallitusneuvotteluissa tällä tavoin. Ainoa tapa poistaa pakollinen kouluruotsin opetus on vaikuttaa tulevaisuudessa RKP :n kantaan siten, että puolue itse asettuu vapaaehtoisen ruotsin kielen opetuksen kannalle.

Eli mistä löytyvät ne pelikortit, joita vastaan RKP on valmis pelaamaan kouluruotsin pakollisuudesta? Sen täytyy olla suomenruotsalaisille jokin vielä pakkoruotsia tärkeämpi ja merkittävämpi kysymys ja kuulua kaksikielisen Suomen luovuttamattomiin arvoihin, heidän näkökulmastaan. - Miettikää sitä :)

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsin opetuksen pakollisuus voidaan poistaa vain niin että suomenkielinen valtaenemmistö oikaisee selkänsä ja päättää asiasta.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#58 Se ei riitä, sillä meillä on edustuksellinen demokratia ja poliitikkojen selän suoristumista saat odottaa maailman tappiin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #64

Olen varmaan naiivi kun haluan uskoa, että vielä joskus, ihan ensimmäisen kerran, kysytään kielipoliittisia päätöksiä tehtäessä suomenkielisen enemmistön mielipidettä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #71

Tuosta olen Tuomo täysin samaa mieltä. Suomalaisten mielipiteellä täytyisi olla suurin arvo, ei lammasmaisilla politiikoilla, jotka määräävät oman puolueen linjat pakkoruotsin taakse, median myötävaikutuksella.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olettaisin osalle suomenruotsalaisia olevan tärkeintä säilyttää omat etunsa, puolueensa ja historian muistelun?

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#72 Juuri näin. Mikäli ruotsinkielisen kansanosan jo saavutetut kielelliset edut saadaan varmistettua jollain muulla tavoin, ei heitä kiinnosta suomenkielisen väestön ”pakkoruotsitus” minkään vertaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #115

Uskoisin Sakari, että suurin ongelma ja pelko heillä onkin koulutuksen tasa-arvoistaminen suomenkielisten mukaan. Nyt opiskelijoiden keskuudessa herättää paljon närää, että ruotsinkielisillä on huomattavasti helpompaa löytää opiskelupaikat itselleen.
Tasa-arvoa aina korostava RKP ei tässä asiassa ole kovinkaan suvaitsevainen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tässä on kysymys myös "vastavuoroisuudesta". Ruotsinkieliset oppilaat Suomessa joutuvat sitten myös kirjoittamaan suomen kielen tutkinnon YO-kokeissa, minkä jokainee voinee ymmärtää perustelluksi. Koska kielet ovat perustuslain mukaan Suomen Tasavallassa samassa asemassa ja samalla statuksella, ei toisen kielen suhteen voi tehdä päätöksiä, jotka poikkeavat toisesta. Hallituskaan ei tähän pysty ilman perustuslain muutosta.

Tämä kielikoeasia on kuitenkin mielestäni hyvin pieni seikka, kun ajatellaan hallituksen roolia maan talouden kehittäjänä. Sillä saralla on paljon enemmän huolestuttavia näkymiä tulevan hallituksen yleistä talouspoliittista suuntautuneisuutta silmällä pitäen.

Suomen ja Ruotsin kanssakäyminen niin talouden kuin kaiken muunkin saralla on vain vilkastunut viime vuosikymmeninä. Yritysten ristiinomistukset ovat yleistyneet ja käytännön keskinäinen vuorovaikutus niin ikään. Koska perinteestä jothuen ruotsi joka tapauksessa on virallinen kieli Suomessa, on tuota tosiasiaa syytä hyödyntää ja varmistua siitä, että kanssakäyminen läntisen naapurimme kanssa edelleen voimistuu sitä kautta. Ruotsin kielen opetusta pitäisi tehostaa, jos näyttää siltä, ettei riittävää käytännön kielitaitoa keskimäärin saavuteta samalla tavalla kuin vaikkapa englannin kohdalla.

Suomi elää geopoliittisesti riskaabelilla alueella, kuten historiasta tiedämme. Kaikki pienetkin osatekijät, jotka sitovat Suomea länteen, olkoonpa se sitten ruotsin kieli, EU-jäsenyys, eurovaluutta, NATO-yhteistyö, kellon aika j.n.e., ovat tärkeitä Suomen kansainväliselle imagolle ja sitä kautta niillä on selkeä turvallisuupoliittinen ulottuvuus myös.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuostako johtuu, että Intiassa jokaisen asukkaan on pakko opiskella jokaisessa oppilaitoksessa ja jokaisella oppiasteella 22 kieltä? Maassahan on 22 virallista kieltä. Meille on lukemattomia kertoja vakuutettu, että jokaisen on opiskeltava kaikkia, vaikka pakolla. Koska ulottuvuudet, perustuslaki, imago, historia jne...
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: On ihanaa, kun jos vaikka matkustaa Finnairin koneella, niin voi pyytää lentoemännältä Ilta-Sanomia konkanin tai urdun kielellä. Eräs työkaverikin osasi urdua. Osaamisesta ei ollut hänelle koskaan mitään haittaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jokainen ymmärtänee, että Intia ei ole relevantti vertailukohde Suomeen tai Ruotsiin ja maidemme väliseen suhteeseen. Perusteita tuolle väittämälle voisi listata sivukaupalla. Mainittakoon myös, että jos saamen kieli saisi virallisen kansalliskielen aseman, niin en kannattaisi pakkosaamea Suomen kouluihin. Sellaisella ei olisi samoja perusteita kuin ruotsin osaamiselle.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #62

Saame on Suomessa vähintään yhtä relevantti pakkokieli kuin ruotsi!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #62

Pakkosaamelle on täsmälleen samat perustelut kuin pakkoruotsillekin. Esimerkiksi: joku saamenkielinen voi joskus käydä Helsingissä ja silloin on palvelijoiden hyvä olla valmiina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #67

Tuo lienee ainoa yhteinen perustelu. Ruotsin kielelle esitin aiemmassa kommentissani jo liudan muitakin perusteluja ja voisin niitä esittää paljon lisääkin, mutta lienee turhaa ajankäyttöä, kun kyse on lukkiutuneista asenteista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #69

Mikä puuttuu?
- Yhteinen historia: kyllä
- Kaupankäynti ja matkailu alueiden välillä: kyllä
- Voi työllistyä jommalle kummalle alueelle: kyllä
- Dementoitunut saamenkielinen voi tarvita hoitajan omalla kielellään: kyllä
jne...

Tuon kliseekokoelman saa kasaan mistä tahansa kielestä; ehkä helpoiten saksasta, englannista, venäjästä ja ruotsista. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko jokaisen välttämätöntä opiskella jokaisessa oppilaitoksessa ja jokaisella oppiasteella pakolla tuota kieltä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #70

Tuo on eräänlaista "leukailua" sen sijaan, että se olisi vakavasti otettavaa argumentointia. Tottakai päästäistä ja norsua voidaan nisäkkäinä verrata keskenään ja löytää yhteisiä ominaisuuksia pilvin pimein, mutta kuten aiemmin totesin tässä kontekstissa tuollainen vertailu ei ole relevanttia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #73

Minusta tuo on täyttä asiaa - ei leukailua:). Sinulla Juha on taustalla ruotsinkielinen äiti, jos oikein muistan? Se näyttää olevan yksi syy puolustaa pakkoruotsia kautta Suomen, vaikka muuten järkevänä ihmisenä ei sitä sinulta odottaisi.

Täällä on aina pieni joukko pakkoruotsia fanaattisesti kannattavia ihmisiä, joiden perusteet ovat aina yhtä onttoja. Pääkysymykseni heille olisikin, että miksi vähemmistö haluaa välttämättä pakkoruotsittaa koko ikäluokan, vaikka ei sitä ruotsia osaa enää juuri kukaan, koska se on vain suurimmalle osalle pakkopullaa ja armovitonen riittää hyvin.

Nyt joudun poistumaan koneen ääreltä, mutta palaan kunhan ehdin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #69

Ei tuohon kaikkeen pakollista ruotsia tarvita. Jokainen kanssasi samoin ajattelevahan voi kuitenkin valita vapaaehtoisen ruotsin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #74

Nythän keskustellaan tässä blogissa ruotsin kielen pakollisuudesta YO-kirjoituksissa. Ei varsinaisesta peruskoulun "pakkoruotsista", jonka suhteen tuleva hallitus ei ole mitään muutoksia ehdottamassa.

Se vapaaehtoisuus tulee sitä kautta, että haluaako kirjoittaa ylioppilaaksi vai ei. Vapaata valintaa. Sama koskee suomen kielen suhteen ruotsinkielisissä kouluissa YO-kirjoituksiin osallistuvia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #69

Näin se vain on Juha, mutta jos ruotsinkieliset haluavat jatkuvasti jatkaa eripuraa kieliryhmien välillä - kuten nyt näyttää olevan? Ei näin pieni kieliryhmä voi ottaa pakkoa käyttöön näin laajasti, kuin mitä meillä nyt on.

Tämä on ainutlaatuista vain Suomessa. Peruskoulun jälkeen on aina vain jatkuvasti lisätty ruotsin kielen valtaa. Demokratiaako??

Sekä Belgiassa, että Kanadassa eripuraa lietsotaan samasta asiasta kuulemma joka päivä, mutta molemmissa maissa on sentään laajempi vähemmistö ja enemmän maailmalla puhutut kielet. Ranskaa äidinkielenään lukee osassa valtioita 30 % väestöstä. Entäs meillä? Mitä puhutaankaan oikeudesta ja kohtuudesta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #87

Olemme Kaija hyvä lukemattomia kertoja keskustelleet tästä aiheesta. Minä olen ruotsinkielinen ja kannatan vapaata kielivalintaa. Sinä olet suomenkielinen ja kannatat pakollisia kieliä. Mistä ihmeestä projisoit tuon pakon kannattamisen ruotsinkielisiin, kun oma kokemustaustasi kertoo asian olevan toisin? Arvelisin sinun olevan yksi intohimoisimmista pakollisten kielien kannattajista tällä alustalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #87

En ole juurikaan havainnut ruotsinkielisten haluavan jatkaa mitään eripuraa tai muutoinkaan kommentoivan negatiivisesti tätä asiaa. Kyllä ne eripuran haastajat löytävät suomenkielisten joukosta.

Ei pieni kieliryhmä ole ottanut käyttöön mitään pakkoa, vaan lait säädetään kansan valitsemassa eduskunnassa.

Ja mitä siihen ruotsin vallan lisäämiseen tulee, niin en mitenkään pysty pitämään hitaasti hiipuvaa ruotsinkielistä kansanosaa Suomessa minkäänlaisena uhkana suomenkielisille. On toivottavaa, että kyseisen kansanosan elinvoimaisuutta pyrittäisiin vahvistamaan monenlaisin toimenpitein. Se on yksi oleellinen osa kulttuuriamme ja kansallista identiteettiämme sekä historiaa.

Ymmärrän täysin esimerkiksi Viron nuivuuden venäjän kielen aseman pönkittämiseksi. Liki kaikki venäjää puhuvat Virossa on rahdattu sinne 40-luvun jälkeen eikä moinen vähemmistöinvaasio liity Viron perinteeseen millään tavoin. Siksi vemäjän kielen opetus ei ole pakollista kenellekään eikä kielellä ole minkäänlaista erityisasemaa muihin ulkomaan kieliin verrattuna.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juha Kuikka. Tuo ensin mainittu syy on itsekkäintä ja tasa-arvosta piittaamatonta mitä koskaan olen kuullut!! Tosin Opettajalehdessä heti peruskoulun tulon jälkeen, joku virkamies siitä samasta asiasta oli kirjoittanut. / "Suomenkieliset saisivat siitä etua, kun heillä ei olisi pakkoruotsia ja ruotsinkielisillä olisi taas pakko lukea suomea". / Kukaan ei tullut ajatelleeksi oikeutta ja kohtuutta, pieni ruotsinkielisten joukko vastaan koko Suomen kansa... Ruotsinkieliset muutenkin oppivat jo äidinmaidossa suomea, kun sitä kaikkialla kuulevat. Koko pakkoruotsi on lopetettava ja siirrettävä vapaaehtoiseksi aineeksi. Tulokset jopa voisivat yllättää?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 76

Ei ole oikein väittää että pakkoruotsia vastustaisivat kaikki suomenkieliset tai "koko kansa". Muutama tällä palstalla tasaiseen tahtiin agitoiva kirjoittaja ei ole koko kansa. Useimmille asia on herttaisen yhdentekevä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #77

Sittenhän asiassa ei ole mitään ongelmaa: järjestetään kansanäänestys ja jos kerran valtaosa kannattaa nykyistä pakkoa, niin pidetään se.
Todellisuudessa päättäjät eivät uskalla sallia edes keskustelua aiheesta - äänestyksestä nyt puhumattakaan. Ylen traumaattisen pakkoruotsi-illan jälkeen on ollut täysi radiohiljaisuus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #79

Eikös se riitä, että meillä on edustuksellinen demokratia? Puolueet ja ehdokkaat saavat ääniä sen mukaan missä määrin heitä kannatetaan ja tämä "pakkoruotsi" voisi hyvinkin olla äänestjien enemmistön ehdokaspäätöksen perusteena vaaliuurnilla, jos äänestäjien enemmistö niin haluaisi. Kyllä sieltä ehdokkaita löytyy, jotka sitä "pakkoruotsin" poistamista puoltavatkin. Eivät vain ole toistaiseksi saaneet enemmistöä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #80

Ei näköjään riitä. Suomi on ainoa Pohjoismaa ja ainoa maa Euroopassa, jossa on käytössä etelä-afrikkalainen kielilaki. Oikea valinta olisi tietysti eurooppalainen, tai pohjoismainen malli. Vaikkapa sama kuin Ruotsissa niin, että ruotsin kieli on korvattu suomella.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #80

Monet suomalaiset eivät edes tiedä kuinka laajasti tämä pakko koskee kaikkia koululaisia ja opiskelijoita. Eivät varsinkaan edes he, joilla itsellään ei ole lapsia edes lähipiirissä. Tietämättömyys on hämmästyttävää, jos vähän kyselee ympäristöstään, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Olen ehdottanut itsekin muiden lailla, että järjestetään kyselyt eduskuntavaalien yhteydessä ja sen jälkeen pulinat pois. Pakkoruotsia vastustavia on viimeksi ollut yli 70 % ja tutkimus tehtiin vielä jonkun ruotsinkielisen tahon aloitteesta, jos sen oikein muistan?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #77

Viimeisimpiin kuuluvassa tutkimuksessa 74% suomalaisista halusi ruotsin opiskelun olevan vapaaehtoista. Se on enemmän kuin "muutama tällä palstalla tasaiseen tahtiin agitoiva kirjoittaja".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

#57. Varmaan tiedät kokemuksestakin, Juha, ettei kenellekään ruotsalaiselle tule taloudellisissa tai tieteellisissä yhteyksissä mieleenkään keskustella suomalaisten (tai ylipäänsä muiden kuin norjalaisten ja tanskalaisten) kanssa muuten kuin englanniksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Todella kummallinen väite Vuorelalta. Ruotsalainen ei pääsääntöisesti vaihda englantiin jos toinen puhuu tälle ruotsia, ei vaikka tämä toinen olisi suomalainen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #101

Ei tietenkään v a i h d a, jos toinen aloittaa ruotsiksi. Mutta varsinkin tiede- ja taideyhteyksissä ruotsalainen aloittaa englanniksi, aina, jos on tilaisuuden alustajana.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #102

Kommentoin väitettäsi jonka mukaan kenellekään ruotsalaiselle ei tulisi mieleenkään keskustella aihepiiristä ruotsiksi suomalaisen kanssa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #105

OK, muotoilin huolimattomasti. Tarkoitin: aloittaa keskustelua.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #107

Olen ollut muutaman kerran "taideyhteyksissä" joissa ruotsalainen aloittaa luontevasti puheen ruotsiksi suomalaisyleisölle. Jos Kent ja Bo Kaspers Orkester lasketaan. :-)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Minulle ei ollut mitään haittaa pakkoruotsista - siitä ei sillä nimellä puhuttu, mikä varmaankin tasoitti intohimoja. Päin vastoin, minulle oli kouluruotsista hyötyä. Opiskellessani kauppakorkeassa monet tenttikirjat olivat ruotsinkielisiä ja jotkut jopa norjan- ja tanskankielisiä, joita ymmärsi ruotsin perusteella. Myös tutkimusta tehdessäni voin käyttää myös ruotsinkielisiä lähteitä.

Kun hain valtion virkaa, oli hankittava todistus ruotsinkielen hallinnasta, ja se kävi sujuvasti kouluruotsin perusteella.

Myös Tukholmassa käydessä oli hyötyä ja iloa siitä, että osasi lukea katukyltit ja muutkin tekstit, sekä ymmärsi hyvässä lykyssä jotakin paikallisten puheestakin. Ja osasi tilata sentään ruuat ja oluet på svenska. Jopa Cherry heering - lasillisen tilaaminen onnistui baarissa, kun muisti, että cherry -sanassa y ännetään y eikä i.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kysymys onkin lähinnä siitä, kannattaako sen cherry-lasin tilaamiseen käyttää 12 vuotta vai 12 sekuntia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Luit näköjään vain yhden ja vähän toista riviä kommentistani.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #88

Tuon tarinan voi sanatarkasti kertoa mistä tahansa maasta tai kielestä. Vaikkapa minä voin kertoa, että olen asunut Englannissa, eikä aiemmista englanninopinnoista ollut siellä mitään haittaa, vaan pikemminkin hyötyä. Olen asunut Ranskassakin - siellä yllättäen sama juttu. Jopa Saksassa oli sama tilanne, uskokaa tai älkää. Jos käyn ostosmatkalla Virossa, sielläkin voi olla hyötyä jos osaa paikallista kieltä.

Edelliset anekdootit vain eivät ole mikään peruste sen puolesta, että jokaisen suomalaisen pitäisi jokaisessa koulussa ja jokaisella oppilaitoksessa opiskella pakolla ranskaa/saksaa/viroa/espanjaa/italiaa/ - tai ruotsia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #97

No, alkoihan sieltä se jyväkin löytyä. Ja jos vähän jatketaan motivaatioteorian pohjalta, niin pakko tunnetusti motivoi opiskelemaan tehokkaammin. Sen ovat opettajat tässäkin tapauksessa todenneet. Ihminen on luonnostaan mukavuudenhaluinen.

Anekdootit on tarkoitettu keventämään...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sinäkin Pekka Pihlanto olet näitä minä, minä ihmisiä, jotka haluavat peilata kielikysymystä omiin, jo kauan sitten tapahtuneeseen opiskeluun? Ajat ovat muuttuneet.

Minun molemmat lapseni ovat käyneet Helsingin Kauppakorkeakoulun 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Molemmat valmistuivat laskentatoimen maistereiksi, eikä kumpikaan ole tarvinnut opintoihinsa tai sen jälkeen ruotsia missään työtehtävässään. Samaa vakuuttavat heidän oman sukupolvensa nuoret melkein poikkeuksetta. Pääkaupunkiseudulla se ei näissä talouselämän piirissä ole ollut tarvetta kuin erinomaiselle englannin taidolle.

Ruotsissa tyttäreni kävi usein, koska amerikkalaisen yhtiön pääkonttori oli Tukholmassa. Kokemukset olivat juuri sitä samaa kuin täälläkin ovat monet kertoneet, että ruotsalaiset vaihtavat vastauksensa poikkeuksetta englantiin, jota jo kaupoissakin myyjättäret mieluusti ja hyvin osaavat. Ehkä sinun ja muiden "kanssakulkijoiden" kokemukset ovat tuolta 60-70-luvulta, jolloin englantia ei vielä juuri osattu edes Ruotsissakaan niin hyvin kuin nykyään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tiedä häntä, onko parempi olla "minä, minä", vai "lapseni, lapseni" -ihmisiä. Toisten kokemusten kautta eläminen on jonkinlaista korvike-elämää. Se tietysti halukkaille kernaasti suotakoon.

Ei aika kuitenkaan ole eri kielten - ruotsinkaan - hyödyllisyyttä mihinkään vienyt, vaikka mm. liike-elämässä ajateltaisiin, että Ruotsissa voi puhua englantia. Kyllä sitä siellä ymmärretään, mutta paremman ja fiksumman vaikutelman tekee, jos pystyy puhumaan maan kieltä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #137

En olisi lapsistani muuten puhunut mitään, mutta vertaus saman alan opintoihin kuin mitä sinullakin oli, on tässä tapauksessa paras esimerkki nykyajasta.

Fiksumman vaikutelman voi tehdä tietysti monilla muillakin vierailla kielillä, joita suomalaistenkin olisi hyvä enemmän opiskella. Se onkin minun tärkein tavoitteeni, että suomalaiset olisivat monipuolisia kieliosaamisissaan, eikä vain pelkästään enemmistö osaisi englannin lisäksi vähän ruotsia. Ruotsilla ei tule Euroopassa ja EU:ssa toimeen, joka sentään on tätä nykyaikaa ja eteenpäin elämässä katsomista. Näinhän toimitaan Ruotsissakin. Jopa kiina on nykyään tapetilla monissa maissa.

Hajautus eri kieliin, olisi loistava panostus talouselämällekin, ihan niin kuin ei pitäisi osakesäästämisessä panna kaikkia munia samaan koriin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #138

Selvää on, että on syytä opiskella muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia. Mutta blogisi ja kommenttini keskittyivät nimenomaan ruotsinkielen pakollisuuteen. Eivät koululaiset suurelt osin niin rajoittuneita ole, etteivät voisi opiskella ja oppia useaa kieltä samanaikaisesti - jos vain viitsivät.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #149

Minusta paras vastaus tuohon sinun ihmettelyysi, miksi eivät nuoret voisi opiskella useita muitakin vieraita kieliä ruotsin ja englannin lisäksi. Katsele ja kuuntele ympärilläsi ja mediassa pyöriviä ihmisiä. On melkoisen harvinaista, jos joku aikuinen tai vanha ihminen puhuu useampaa vierasta kieltä, jos ei lasketa kielten opettajia mukaan. Enkä laske osaamiseksi tien kysymistä tai ravintolassa laskun pyytämisiä.

Eduskunnan puoluejohtajat tai johtavissa asemissa olevat vaikuttajat puhuvat harvoin muita kieliä kuin englantia ja osa vielä huonoa ruotsia lisäksi. Missä ovat ranskan, espanjan tai saksan taitajat? Eivät he ainakaan näy julkisuudessa median tai valtiovierailujen yhteydessä?

Monikielisyys ei monen asiantuntijankaan mielestä kehity monipuolisemmaksi Suomessa, jos ei yhtenä tulppana pakollista ruotsia vapauteta itse valittavien kielten joukkoon. Oma motivaatio opiskeltavaan kieleen on tärkeää, jotta sitä myös jatkossa haluaa pitää yllä ja kehittää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #157

En ihmetellyt mitään, totesin vain.

Teet ruotsinkielen oppimisesta ylivoimaisen tehtävän, joka ehkäisee kaiken muun kieltenopiskelun.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #160

Jos seuraa isoa nuorisojoukkoa ympärillään, jotka aloittavat peruskoulussa kolmannen vieraan kielen ja lukioon mennessään huomaavat, ettei aika enää riitäkkään venäjään tai ranskaan. Syykin on selvä. Pitkän matikan lukioille se käy useimmille liian raskaaksi tänä päivänä, kun kilpailu jatkopaikoista on niin kovaa. Siinä paikassa yksi turhakekin on liikaa. Sen tähden myöskin monipuolisemman kielten valikoiman opiskelu on meillä romahtanut, esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon verraten. Se on suuri sääli ainakin minusta. Eikä kyse ole edes heikosta opiskelumotivaatiosta, vaan ajan puutteesta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #160

Lisäisin vielä tuohon, että se on realismia elää tässä ajassa, jolloin nuoriso vielä on huomattavasti kovimmilla kuin ennen. Yliopistoon pääsee tuhansista pyrkijöistä vain hyvin pieni prosentti entiseen verraten.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #162

Et kai sentään väitä, että yliopistojen aloituspaikkoja olisi vähennetty enemmän kuin ikäluokat ovat pienentyneet? Pyrkijöitä saattaa toki olla enemmän, kun elintaso on noussut ja tukijärjestelmät parantuneet. Entä sitten? Tuosta esittämästäsi perspektiivistähän tilanne on kaikille sama, joten ei sen pitäisi vaikuttaa menestymisedellytyksiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #163

Kyllä minusta kilpailu paikoista on nykyään paljon vaikeampaa. Pitää olla todella hyvät paperit lukiosta, ja pääsykokeiden on mentävä täysin nappiin.. /.. Jos esimerkiksi psykkaa pääsee lukemaan vain 1,6-prosenttia melkein 3000 hakijasta, niin ei moista ole meillä ennen koettu, ei ainakaan siihen vanhaan aikaan:) Siitä on samaa mieltä lähes kaikki, joiden kanssa olen asiasta keskustellut... /Siinäkin kiintiöt muuten auttavat paljon ruotsinkielisiä nuoria. Muualla EU:ssa onkin kielikiintiöt jo aikaa sitten kielletty.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #164

Tuo riippuu katsantokannasta. 50 parasta otettiin sisään ennen. 50 parasta otetaan sisään tänään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #165

Ennen aines oli ehkä myöskin heikompaa, kun vähemmästä pyrkijämäärästä pääsi usen jo 30-50 % sisään. Oli siis helpompi löytää opiskelupaikka. Nykyään osa pääsee sisään suoraan paperien perusteella, ilman pääsykokeita. Mm. Hankkenille. Se on iso etu, kun ei tarvitse pitää välivuotta. No, se heille suotakoon.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Englantia osaavat kaikki suurinpiirtein,vaikkei ole ikinä mitään "ruotsia"joutuneet pakolla opettelemaan.Niissä maissa joissa ei ole kuin yksi ainoa virallinen kieli opitaan englanti aivan loistavasti kuten muutkin kielet joita tarvitaan NYKYMAAILMASSA jne.ja suomessakin he,joita ei koko pakkoruotsi kiinnosta,kun ei edes sukulaiset tai kokonainen kylä tai kaupunki sitä puhu.Ruotsalaiset käyttävät englanninkieltä kuulemma bisneskielenä,joku ruotsi tai suomi ei ole mitenkään tärkeitä missään maailmalla,tai edes eu sisälläkään.

Kun suomesta lähti es.Ruotsiin tai Norjaan,Kanadaan ,Austaraliaan paljon ihmisiä TÖIHIN ,eivät he olleet koskaan opiskelleet mitään pakkoruotsia ,kyllä se kieli opittiin ihan siellä paikan päällä,että turha jauhaa siitäkin mitä sattuu.Millään suomessa opetettavalla kouluruotsilla et siellä kylläkään pärjää,joten älä viitsi.

Eivät ne sakemannit tai muutkaan jotka suomessa ovat firmoineen mitään ruotsikieltä puhu,tai suomeakaan,kyllä se englanti ja saksa siellä ovat ne kielet.Elätte menneisyydessä kuten rkp:nkin Henriksson ja kaverinsa.Nämä kun eivät halua luopua herrakansan asemastaan,vaikkei yhdenkään verissä virtaa edes ruotsalaista vertakaan,vaikkei sillä ole mitään merkitystä silläkään.Kuvittelevat olevansa suurin piirtein kuninkaan jälkeläisiä moni näistä.Sisäsiittoista sakkia se tosin onkin,muttei silti siellä mitään muuta tekemistä olekkaan asian kanssa.

Kok-Stubb olikin ainoa viisas viime vuosina ,kun ihmetteli KEINOTEKOISTA aitaa lasten välillä jo siellä varhaiskasvatuksessa:kun eivät sovi samaan paikkaan kaikki lapset.Rahaa säästyisi kun lapset oppisivat kielen toisiltaan ,MUTTA SYY siihen ettei näin HALUTA rkp:n toimesta tehdä OVAT NE saavutetut edut ja VALLAN säilyttäminen siellä eliitin käsissä,he eivät aja siis omiensakkaan duunaritason ihmisten etuja muutoin, siellä elitiin osassa johon henriksson ja muu saman sisäpiirin sakki kuuluu,koska siellä työpaikkoja ja virkoja halutaan pitää omien saatavilla,ja se onnistuu parhaiten pakkoruotsilla.

KUN 95% puhuu äidinkielenään suomea,on sen vajaan 5% VÄHEMMISTÖN ,joka alkaa olla keinotekoistakin nykyään ,helppo oppia suomenkieli KOSKA sitä puhutaan ja sitä kuulee miltei joka paikassa.Näille muutamalle tiedoksi myös se,että kun on näitä menneisyyden pakkoja,eivät monet lapset opi KUNNOLLA kumpaakaan kieltä,eli jopa oma äidinkieli suomen ruotsi jää hätähätää sinne 5 tasolle .

Ruotsikieltä pakosta jotta Henrikssonin tahtomat palvelut mm.sosiaali ja terveydenhoidossa säilyvät jokaisessa kunnassa ja kaupungissa joissa ei edes elä koko kielipakon edustajia.Jos jossakin hesassa on vajaa 3% kaikesta siellä elävästä jos sitäkään koko vanhusväestöstä ns.ruotsia eli suomen ruotsia puhuvia,niin sekö on syy pakkoon.Nämäkin jo 80 v.ja ylikin joten surkeita ovat näiden oman edun ja yhden asian puolueen vaatimukset ja pakot suomenkieliselle enemmistölle.No huh,huh.

Rkp ei halua luopua piika-renki asetelmasta jota suomi edelleen 2019 jatkaa.Onhan se oiva konsti karsia suomenkielisten työllistyminen noin yleisestikin .Kumma on että rkp ihannoimat ,heidän paljon käyttämänsä ulkomaalaistaustaiset joita elätetään tukemalla verorahoilla rkp:läisten bisneksiä,ja pakolaisena mainostetut EIVÄT tarvitse opetella ,EIKÄ HEILTÄ VAADITA pakkoruotsia ,kun suomenkieliset eivät pääse edes siivoustöihin ilman sitä,puhumattakaan jostakin hoito-alan duuneista.

Ilmankos täälläkin kirjoittavat monet sellaiset jotka ovat jopa politiikassa mukana,etteivät ole joutuneet pakon kohteiksi KOSKA eivät alkujaan suomalaisia.Hoitoalalla silti ollaan,mikä ei suomenkielisten kohdalla onnistu.Kaupungeissase näkyy hyvin :peritään suojatyöpaikat ja jaetaan kesäduunit suhteilla jne.Samat sisäpiirien naamat istuvat palleillaan vuosikymmenet koska kieli.Kun AINOA vaatimus suojatyöpaikkoihin on se pakkoruotsi.Urakat ynm.jaetaan myös sieltä käsin tavan mukaan omille kavereille.

SUOMESSA huostaanotetaan LAPSIA JA NUORIA koska pakkoruotsi ei suju,joten a nuorilta jää opintoja kesken sen takia ettei pakkoruotsi suju,joten parasta on että koko rkp KIRISTYKSILLÄ JA RAHALLA ylläpitämä pakko vähemmistön etujen takia tungetaan sinne ,minne ei aurinko paista.Kyllä se henriksson saa ne omankieliset PALVELIJANSA ihan omiensa joukosta ,koska vajaa % ja koko ajan laskemaan päin,eivät tarvitse es.hoitoalan henkilökuntaa sieltä suomenkielisten joukoista,ja sitä paitsi NÄMÄ PALKKAAVAT OMIAAN.Kuten niissä VÄHEMMISTÖN isännöimissä kaupungeissakin.

Täällä us menneisyyden maailmassa kirjoittavat pakoista ne,joiden ei tarvitse miettiä tulevaisuutta,tai joilla ei ole lapsia ja joiden työpaikat ja edut ynm.on saavutettu silloin,kun suomessa oli aivan erilainen systeemi.Naurettavampia ovat ne lääkärit jotka kehtaavat julkisesti ihmetellä miksi SUOMESSA pitää osata suomenkieltä.VARSINKIN JOS JA KUN KIELI ON TÄRKEIN työväline lääkäreille ja hoitajille.Ilmankos SUOMESSA ON TASO LASKENUT SIELLÄ HOITO-ALALLA,kuin eivät lääkärit osaa enää suomenkieltä,hoitovirheet ovatkin LISÄÄNTYNEET kaiken aikaa viime vuosien aikana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Jos jossakin hesassa on vajaa 3% kaikesta siellä elävästä jos sitäkään koko vanhusväestöstä ns.ruotsia eli suomen ruotsia puhuvia,niin sekö on syy pakkoon."

Näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan Helsingissä on ruotsinkielisiä koko populaatiosta noin 6% ja yli 75-vuotiaista osuus on yli 10%.

Ei liene oleellisin asia vastakommentille, mutta tietämättömyys todellisesta tilanteesta saattaa olla osatekijä yleisen mielipiteesi muodostumiselle myös.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Hra Kuikka ja peukuttajakumpp.

Voi,voi sentään.Koko suomen mitassa näiden ns.ruotsinkielisten vanhusten osuus on vähäinen ja hesassa se on aivan sitä mikrotasoa.Jankutusta en ala.Besserwisereiden kanssa ei kannata alkaa pilkunussimista harjoittamaan.

Koittapa pikkuisen rajoittaa tuota setäilyäsi muuten,olet kova poika neuvomaan kuinka kenenkin tulisi kirjoittaa mistäkin asiasta.Aina jokin pikku iva sinne joukkoon,kun setäjoukko yrittää kammeta mielipiteitä "oikeaan suuntaan"

Tuolla joku jo totesikin us tason laskeneen vuosien saatossa kaiken kaikkiaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #104

Et kirjoittanut siteeraamassani lauseessa koko maan väestöstä, vaan "hesan väestöstä" ja ikääntyneistä ihmisistä. Jos esittämäni faktat ottavat noin koville, niin sille en mitään mahda.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Siinä mielessä on hyvä että ruotsinkieltä opetetaan kouluissa, koska jos sitä ei opetettais niin eihän nämä meidän Suomen ruotsinkieliset edes pärjäisi sillä kielitaidolla mikä heillä on niin Ruotsissa, saati jos Suomeen tulee joku oikea ruotsinkielinen niin vaikeuksissa ovat.

Peruna on muuten Närppes svenskaksi PÄRUNEN

Det är jättekiva juttu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Noin sen on oltava. Ilmankos kolleegat nyökyttelevät vain palavereissa hiljaa, kun eivät ymmärrä... Ja ei, en ole muuntanut ääntämistäni mitenkään. Tuskin osaan edes matkia riikinruotsalaisten ääntämistä. Murteista puheenollen, koen toki Skånen murteen haastavammaksi kuin vaikkapa oslolaisen norjan. Toisaalta skåneakin ymmärrän paremmin kuin Närpiön ruotsia.

Norjassa ja Tanskassa toki joutui opettelemaan tärkeimmän sanaston siltä osin, kun se poikkeaa. Alkuun toki sattui hauskojakin väärinkäsityksiä, varsinkin kun käytti sanaa jonka merkitys paikallisella kielellä oli käytännössä päinvastainen kuin ruotsiksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun olin Ruotsissa työssä (Skånessa) suomalaisen yhtiön leivissä, niin kaikki yhteispohjoismaiset kokoukset pidettiin ilman englantia. Se tarkoitti sitä, että ruotsalaiset puhuivat omaa kieltään, suomalaiset "suomenruotsia", norjalaiset norjaa ja tanskalaiset tanskaa eikä tulkkeja ollut. Kyllä siinä jokainen osallistuja pärjäsi. Eikä silloin puhuttu "hyvää päivää kirvesvartta", vaan pörssiyhtiön strategioita.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olisikohan siitä jo kauankin aikaa? Kirjoitin juuri äsken Pekka Pihlannolle tästä samasta asiasta vastauksen. Oletan teidän olevan samaa ikäluokkaa, joka puhuu nyt ajasta ennen englannin tuloa yhteiseksi kieleksi myöskin Pohjoismaisessa talouselämässä ym.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

PAKKO ei motivoi mihinkään.Jos tuollaista kuvittelee on todellakin jäänyt sinne menneisyyteen.Kukaan ei pakolla opi mitään,se on juuri päinvastoin.Pakot ovat mallikappale siitä yhteiskuntamallista jollainen suomikin oli vielä 70 luvulle asti.Lasten ja nuorten kohtelu koulumaailmassa ja vielä jopa tarkastajien käynnit kouluissa kun haettiin "heikompaa ainesta"hullujen huoneisiin ja steriloitaviksi.

Poikien laittamiset koulukoteihin ja apukouluihin ,lasten SYRJINTÄ ja LEIMAAMISET es.lukihäiriöiden vuoksi ja heidän jopa arvosanojensa antamiset vanhempien varakkuuden ja aseman (josta ei ole päästy vieläkään eroon)määräävinä tekijöinä.

Ei siellä pakkoruotsia ole opittu,eikä muuten opita millään pakoilla.Pakkoja kannattavat ihmiset eivät ole tästä maailmasta eivät ainakaan enemmistön mielestä.Kukaan normaali ihminen ei pakkoja kannata,sen tulokset on nähty suomen lastensuojelussa ja kaikessa missä niitä pakkoja on alettu lisäämään ja missä niitä käytetään.

PAKKO on menneisyyden keinovalikoimaa jota ei kukaan enää nykymaailmassa tarvitse.Diktatuurit ynm.vastaavat sinne se sopii ,ei mihinkään sivistysvaltioon tai ihmisoikeuksia noudattavaan valtioon.Pakkoja noudattavat kannattavat ilmeisesti myös pakkohoitojen lisäämistä toisinajattelijoille,kuten sossumafian kannattajat ja suomen rouvakerholaiset,jotka ovatkin sitä halunneet suomessa laajentaa.Nythän huostaanottoja ja lastensuojeluasiakkuuksia tehdään pakkoruotisn takia.

Jos es.joku lääkärin asemassa ,viranomainen ,lainsäätäjä jne.oleva kannattaa PAKKOJA es.juuri lastensuojelussa ja kouluissa,voi miettiä tykönään kenellä se fiiraa ja missä.Suomi voikin onnitella itseään...Pimeä Keskiaika on palanut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Täytyy nousta blogistin puolustukseksi tässä. Vaikka näkemyksemme poikkeavatkin Kaijan kanssa, vaikuttaa hän ihan normaalilta ihmiseltä. Kun tässä blogissa olemme hänen vierainaan, suosittelen pidättäytymään arvioimasta onko emäntä, tai muutkaan keskustelijat sen puoleen, normaaleja ihmisiä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Voi kiitos kohteliaisuudesta Max-kulta. Sinun fiksun ja monipuolisen kommentoijan lausunnosta olen hyvin mielissäni - ihan oikeasti.
Tuntuu usein siltä, että meitä pakkoruotsin kritisoijia ja vastustajia pidetään täällä täysin toisen luokan kansalaisina, joita ei voi kutsua kuin epänormaaleiksi luusereiksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Esittämästäsi syystä olisikin järkevää haudata käsite "pakkoruotsi" ja puhua vain tutkinnon suorittamiseksi tarvittavista koeosioista.

Ketään ei pakoteta opiskelemaan ruotsia eikä mitään muutakaan. Mutta jos haluaa jonkin tutkinnon suorittaa, esimerkiksi valmistua lääkiksestä kandiksi, niin siellä on "pakko" suorittaa myös anatomian tentit, vaikka haluaisi valmistua ihotautilääkäriksi. Ei tällainen "pakko" ole mitenkään vanhanaikaista, vaan sellaista tullaan ylläpitämään hamaan tulevaisuuteen asti.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eihän kyse ole koululaisen itsensä vapaasta valinnasta. Jos vanhemmat vaikkapa ovat vakaumuksellisia etnonationalisteja, eivätkä halua lapsensa opiskelevan ruotsia, niin sitten pitää hiki hatussa yliopistossa sitä opiskella muiden opintojen ohella, jotta voisi esim. valmistua lääkäriksi. Otollisin aika on peruskoulussa kielen opiskelu aloittaa. Niin kauan, kun maa on kaksikielinen, ei tämä asia miksikään muutu.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #116

Suomen virallinen kaksikielisyys on maan 95%:n enemmistölle vain kohtuuton taakka ja valtava kustannus ja se pitäisikin siksi lopettaa.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

#113

Jo on vertaus, kukaan lääkäri ei pärjää ilman anatomiaa.

Kun keksimällä keksien täytyy yrittää puolustaa idioottimaista käytäntöä!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juha. Miten niin ei pakoteta? Ethän pääse mihinkään koulutukseen ilman ruotsia ja sen pakollista suorittamista vaikka vain sen armovitosen verran.

Anatomiantenttivertaus on tosi ontuvan tyhmä, jota en sinulta odottaisi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#108
Näin tunteenomaisin argumentein ei pakon motivoivaa vaikutusta pysty eliminoimaan. Kun lukiolainen tietää, että hän joutuu kirjoittamaan ruotsinkielen, hän (jos on hiukankin viisas) opiskelee sitä perusteellisemmin, kuin jos tietää että ei joudu - ja hyötyy siitä.

Ruotsinkielen opiskelun vastustajat ovat demonisoineet sen opiskelun juuri leimaamalla asian pakkoruotsiksi. Ennen sellaista ei tehty, ja tällaisia hysteerisiä tunteenpurkauksia, joissa asiaan sotketaan mm. koulukotien epäkohdat, ei esiintynyt.

Asiaa kannattaa tarkastella koululaisten saaman edun, ei äidinkieleltään ruotsalaisten mahdollisen edun kannalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eihän pakkoruotsia edes ollut ennen peruskoulua missään muualla koulumaailmassa kuin oppikoulussa, niin keskikoulussa, kuin myös lukiossa. Yliopistossa ei ollut virkamiesruotsinkoetta, sekin tuli vasta myöhemmin kattamaan kaikki opiskelulinjat.

Kenen etua palvelee tavoite syrjäyttää suomalaiset Euroopan integraatiosta? Esim. virolaiset ja muut baltit sekä puolalaiset ja tanskalaiset voivat opiskella äidinkielensä lisäksi englantia ja suuria eurooppalaisia kieliä ihan vapaasti. EUssa olisi englannin ohella hyödyllisempää osata ranskaa, saksaa, espanjaa tai jopa venäjää. Siitä tuskin on monikaan eri mieltä?

Olemmekin OECD:n heikoin maa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen määrässä, ja kuulemma Albanian kanssa samaa sarjaa. Pakkoruotsi on laajan ja monipuolisen kielitaidon pahin vihollinen. Miten politiikka ohittaa pedagogiikan ja lapsemme kielipolitiikan pelinappuloiksi. Miten 2020-luvun tavoitteena voi olla umpioida suomalaiset pääasiassa kahden kääpiökielen loukkoon?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #140

Kieliä tosiaan kannattaa lukea. Itse ainakin arvostan, että toisen kotimaisen kielen opiskelun myötä tuli luettua Juhani Ahoa ja Minna Canthia. Tuskin olisivat nousseet käännösteoksina lukulistalle. Oman maan kulttuurin ymmärtäminen on arvokas asia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #144

Englanti kaiken lisäksi raiskaa kieltä niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa. Englannin opetus pitäisi sallia vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on oppinut kunnolla äidinkielen ja jonkin oikean kielen.
Ehkä jo lukiossa tai muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Muuten kielivalinta voisi olla vapaa mutta ei missään tapauksessa englantia ennen kuin aivot ovat riittävän kehittyneet työstämään ajatuksia äidinkielellä.
Lähes kaikkea muuta maailmassa voi välttää mutta ei englannin tunkua joka paikkaan. Sitten täälläkin on kaiken maailman art direktorit ja key akkount managerit. Perrrkele! Kun edes tuon ainoan oikean kirosanan saisi fak juun tilalle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #144

Tulipa tuosta myös mieleen, että Stieg Larssonin Millennium-trilogian ensimmäisiä kirjoja ei ollut aluksi suomeksi käännettyinä. Niinpä joutui menemään Akateemiseen Kirjakauppaan ja ostamaan sieltä ruotsinkieliset 'Män som hatar kvinnor' ja 'Flickan som lekte med elden'.
Oli ilo huomata, että noin 40 vuotta vanhalla oppikouluruotsilla pystyi lukemaan edelleen. Toisen kotimaisen opetus oli vielä 60-luvulla täyttä rautaa. Kiitos, Hannes!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #150

Eipä siitä ole haittaa, että naapurinkin kirjallisuus aukeaa. Toki kotimaassakin on paljon ammennettavaa, molemmilla kansalliskielillä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #140

#140
"Kenen etua palvelee tavoite syrjäyttää suomalaiset Euroopan integraatiosta? --- EUssa olisi englannin ohella hyödyllisempää osata ranskaa, saksaa, espanjaa tai jopa venäjää. Siitä tuskin on monikaan eri mieltä? --- Pakkoruotsi on laajan ja monipuolisen kielitaidon pahin vihollinen. --- Miten 2020-luvun tavoitteena voi olla umpioida suomalaiset pääasiassa kahden kääpiökielen loukkoon?"

Melkoista liioittelua. Ruotsinkielen kirjoittaminen yo-kokeissa ei syrjäytä ketään Euroopan integraatiosta. Kaikki kielet, erityisesti Euroopassa puhuttavat, ovat suomalaisille hyödyllisiä kansainvälisessä kanssakäymisessä, opiskelussa, jne.

Ruotsinkielen käyttö ja hyödyllisyys liittyvät tietenkin kotimaassa tapahtuvaan ja länsinaapuriin suuntautuvaan toimintaan. Maillamme on pitkä yhteinen historia, ja siksi monilla jatkokoulutuksen ja -tutkimuksen alueilla ruotsinkieli on välttämätön apuväline. Näissä tehtävissä ei pelkällä englannilla pärjää.

Kuten olen aikaisemminkin todennut, keskittykäämme ruotsinkielestä puheen ollen oppilaiden siitä saamiin hyötyihin - ja jättäkäämme ruotsinkielisen väestönosan kadehtiminen asiassa vähemmälle. On myös syytä lopettaa koululaisten kielenoppimiskykyjen vähättely. En usko, että nykyinen oppilaspolvi olisi yhtään lahjattomampaa kuin entiset.

Kwai-joen marssin ('Pakko, ei meitä työhön saa...')loputon veivaaminen vain haittaa asiaa demonisoimalla sen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #151

Tuntuu siltä että tässä on aina seinä vastassa ja mikään ei muuttua saisi. Ja jos ei muu auta, niin vedetään historiankortti esiin, joka ei kaikkia meitä kuitenkaan vakuuta. Ei tässä ole kysymys ruotsinkielisen väestönosan kadehtiminen, vaan yksinomaan yhden pienen tarpeettoman kielen tilalle saatava enemmän puhuttu tarpeellinen kieli.

Nyt meillä on kaksi mitättömän pientä kansalliskieltä, jota ei tarvitse missään muualla Euroopassa, eikä tietysti muuallakaan. Se on valtavaa resurssien tuhlausta. Valitkoo ne ruotsin opiskelun, jotka katsovat sitä tarvitsevansa. Ei ruotsinkieli siitä mihinkään häviä, niin kauan kuin yksikin ruotsinkielinen on elossa.

Osmo Soininvaara on taannoisessa blogissaan maininnut, että ruotsiin käytetään yksi vuosi aikaa ja siksi myös kiirjoitin alkuun, että on varkaita, joita laki ei rankaise. Hyödyllinen aine on eri juttu ja tuo yksikin vuosi ajasta, joka nyt uhrataan ruotsiin, niin voisi käyttää matematiikkaan, tai muuhun itselle hyödylliseen aineeseen.

Kuten dosentti Mattila kirjoitti : ”Ensimmäinen toimenpide olisi poistaa pakollinen virkamiesruotsin koe yliopiston tutkintovaatimuksista. Eihän humanistienkaan enää ole pakko opiskella latinaa, länsimaisen kulttuurin äidinkieltä”. Maailma muuttuu ja meidän pitäisi muuttua kehityksen mukana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #156

Perustelin jo ruotsin kielen hyödyllisyyden edellä. Se on asia, joka ei vanhene. On falskia retorikkaa perustella omia ajatuksiaan viittaamalla niiden 'nykyaikaisuuteen' ja väittämällä toista mieltä olevien ajatukset 'historiaksi'. On asioita, jotka eivät vanhene.

Sen jälkeen kun ruotsinkielen pakollisuus yo-kirjoituksissa poistettiin v. 2005, muiden kielten opiskelussa ei tapahtunut mitään buumia. Onkin perustelematonta väittää, että siihen käytetty aika on poissa muiden kielten opiskelusta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomen osaaminen on useimmissa ammateissa välttämätöntä, jos aikoo työskennellä Suomessa. Siksi äidinkielenään ruotsia puhuvat eivät voi välttää sen opettelua koulutusuransa aikana, elleivät aio muuttaa maasta.

Suomen kielen ohella minkään muun kielen osaaminen ei ole yhtä välttämätöntä Suomen työelämässä pärjäämiseksi. Englanti on seuraavaksi tärkein kieli käytännön tarkoituksiin.

Aivan kuten blogin alussa osuvasti todetaan, ajan varastaminen opintojaan suorittavilta on törkeä rikos. RKP kuitenkin vaatii sitä kostoksi suomenkielisille, jotka muuten pääsisivät käyttämään hyödyllisiin oppiaineisiin senkin ajan ja vaivan, jolla heidät nyt määrätään pänttäämään ruotsia. RKP pelkää suomenkielisten etulyöntiasemaa Suomen työelämässä, ellei heitä rangaista ruotsilla – ei sitä siksi pakoteta, että kukaan sitä varsinaisesti tarvitsisi, mutta sen on oltava riippakivenä estämässä suomenkielisiltä olennaisemman opiskelua.

Totta kai tulkkien palkkaaminen Suomen harvoille ummikkoruotsalaisille tulisi kansantaloudelle paljon edullisemmaksi, jos nämä ovat muuten vaarassa jäädä vaille tarvitsemaansa palvelua.

Pohjoismaisissa yhteyksissä englanti on kaikille osapuolille paras yhteinen kieli kommunikointiin ja sikäli tasa-arvoisempi, ettei siitä saa kukaan täyttä "kotikenttäetua". Toki germaanisia kieliä kotikielenään puhuville skandinaaveille englanninkin oppiminen on helpompaa kuin indoeurooppalaisen kieliryhmän ulkopuolista suomea ensimmäisenä kielenään oppiville.

Antti Rinteen helppoheikkihallitus ostaa itselleen kansansuosiota panemalla ns. haisemaan veronmaksajien rahoilla, ja RKP:ltä se ostaa poliittista kannatusta vallassa pysyäkseen lahjomalla sitä suomenkielisten kampituksella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oikeastaan luulen pikemminkin niin, että jos suomenkieliset eivät kirjoita ruotsia YO-tutkinnossa, niin silloin heidän asemansa työmarkkinoilla on suurelta osin heikompi kuin ruotsinkielisten kohdalla on asian laita. Tässä mielessä "pakkoruotsi" päinvastoin tasa-arvoistaa sukupolvia. Onhan kautta aikojen ollut nähtävissä, että äidinkieleltään ruotsalaisilla on varsinkin pääkaupunkiseudun konttori- ja myyntitehvien kohdalla ollut melko selvä "yliedustus" suomenkielisiin verrattuna. Suomenkielisten totaalinen ruotsin osaamattomuus vain korostaisi tällaista etumatkaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kritiikkini ei koske minkä tahansa kielen opiskelemista oma-aloitteisesti, vaan nimen omaan siihen holhoavaa pakkoa.

Totta kai ruotsinkin opinnot olisi järkevää valita oma-aloitteisesti silloin, jos henkilö olisi motivoitunut tavoittelemaan työuraa noissa mainitsemissasi tehtävissä, tai hänellä olisi muita omakohtaisia syitä (esim. sukulaisuussuhteet) opetella itselleen riittävä ruotsin taito. Pakon lopettaminen ei toki lopettaisi Suomesta ruotsin kielen opettelua kuin veitsellä leikaten.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei ruotsin osaamista vaadita enää edes Stokkalle myyjättären paikalle, ne ajat olivat ja menivät jo aikaa sitten. Riittää hyvin jos osaat englantia. Ruotsin vaatiminen on kokonaan virkamiestasoista, joka tulikin vasta 1970 luvun lopulla mm. poliisin ja palokunnan rasitteeksi.

Näin ruotsittajat haluavat Suomen kansan olettavan ja uskovan ruotsin kielen kaikkivoipaisuuteen, vaikka tosielämässä harva sitä enää työssään kohtaa, ei muualla kuin kaikessa koulutuksessa kirvesmiehestä - lääkäriin.

Suomen kielilain mukaan kunta, jossa molempia kieliä puhuu vähintään 8 % asukkaista tai 3000 henkeä, on kaksikielinen! Kallis harrastus monille kunnille ja kaupungeille, kuten vaikka Vantaalle. Lohjalla taas saatiin erivapaus kaksikielisyytteen, vaikka luvut ehdot eivät edes täyttyneet.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #135

Ei ruotsin osaamista vaadita enää edes Stokkalle myyjättären paikalle, ne ajat olivat ja menivät jo aikaa sitten.

Oletkin varmaan lukenut miten heillä nykyään menee?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #145

Toki olen Max lukenut, kuin myös omakohtaisesti kokenut. On jo meilläkin hävitty melkoisesti Stokkan osakkeiden vauhdikkaassa laskussa. Tuskin se silti kielestä johtuu, vaan yleisestä tavaratalojen alamäestä ja nettikaupojen aiheuttamasta kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksesta? Sääli sinänsä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #146

En osaa sanoa millaisessa roolissa palvelutason heikennys on ollut, eli onko kiihdyttänyt vai jarruttanut tuloksen heikkenemistä. Samanaikainen muutos tuo kuitenkin on. En siis ainakaan esittäisi sitä positiivisena asiana, tietämättä tuota vaikutusta tarkemmin.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Ehkä ruotsin kieli liittyy hallituksen koulutusohjelmaan, jonka tarkoitus on parantaa työllistymisastetta ruohonjuuritasolta alkaen. Esim monilla palvelualoilla ruotsin kielen osaaminen voi olla palkkauksen ehto tai etu.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Sehän nyt ei niin paljon haittaisi, jos kaikki suomalaiset koulutettaisiin ruotsalaisten palvelijoiksi. Tilanne on kuitenkin se, että nyt jokainen suomalainen koulutetaan varapalvelijaksi, joka ei koskaan oikeasti joudu palvelemaan ketään, varsinkaan ruotsiksi.

Jos he kerran elämässään pääsevät Tukholmaan sanomaan ääneen "tak", siitä kirjoitetaan lehtijuttu ja ylistetään opiskeluinvestoinnin kannattavuutta.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

”Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa”, Antti Rinteen (sdp) hallituksen ohjelmassa lukee.

Vaasan keskussairaalan muuttaminen laajan päivystyksen sairaalaksi oli selviö, mutta osasiko joku ennen viikonloppua odottaa Henrikssonin ilmaveiviä eli pakollisen ruotsin palauttamista kirjoituksiin?

Pakollinen ruotsi poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005. Hbl:n tänään siteeraamien hallituslähteiden mukaan pakollisen ruotsin paluu ylioppilaskirjoituksiin on kuitenkin hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta epätodennäköistä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Toivotaan hartaasti, että vihdoinkin järki voittaa meillä Suomessakin:) Suurin osa kai meistä keskusteluun osallistujista on jo omat opintonsa ja varsinaisen työelämänsä jättäneitä jo kauan sitten? Ja voisivat katsoa jo elämän tuomalla viisaudella pitkälle eteenpäin.

Nyt puhumme omien lastenlastemme puolesta ja koko Suomen parasta ajatellen. Viisaammat kielivalinnat olisi tulevaisuuden kannalta tehtävä nyt?? Eikä vasta sitten, kun seuraavatkin tulevaisuuden sukupolvet osoittavat syyttävät sormensa meitä kohden, että ettekö te vain ymmärtäneet elää nykyajassa, eikä vain menneistä ajoista haaveillen.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Koko ruotsinkielisen väestön korostettu vähemmistö , ja sen tuomat etuudet on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.Puolue liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se sitten onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen.

Näinhän se on ollut monissa hallituksissa, ja saanut tukea "pakkoruotsille" Tämäkö todellista demokratiaa ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

RKP:n vaikutusvalta Suomeen on ollut aina kokoaan suurempi, joka sinänsä on ihmeellistä. Jos mennään historiaan, niin sieltäkin löytyy näitä epädemokraattisia tapahtumia vaikka kuinka paljon.

"Vuonna 1880 ruotsinkielisten osuus väestöstä oli noin 14,3 %.
Kuitenkin ruotsinkieliset vastustivat jo tuolloin 1800-luvun puolivälin jälkeen kiivaasti suomenkielisten korkeampaa koulutusta ja oppikoulutkin saatiin perustettua suomenkielisille vasta kun yksityiset lahjoittajat antoivat roponsa opettajien palkkaamiseen. Suomalaiset ovat aina joutuneet taistelemaan kielellisiä oikeuksiaan vastaan. Eikä loppua näy?

Rauhallisin kausi taisikin olla ennen peruskoulun tuloa ja koululain määräystä pakkoruotsin kaiken kattavasta opiskelupakosta. Ennen peruskoulua 1970-luvulla ei edes "perustuslaki" edellyttänyt pakkoruotsia koko kansalle, kuten nykyään. Miksiköhän?

Suomenruotsalaisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä on ollut ainakin 1880-luvulta lähtien laskussa, vaikkakin absoluuttinen määrä nousi vuoteen 1940 asti. 1950- ja 1960-luvuilla maastamuutto vähensi huomattavasti ruotsinkielisten osuutta. 1970-luvulta lähtien suomenruotsalaisten absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus Suomen väestöstä ovat laskeneet hitaasti..
1970-luvun alkupuolella ruotsinkielisiä oli 302 000 henkeä, joka oli silloin noin 6,5 %.väestöstä".

Toisin sanoen 6,5 % pystyi tuolloin viemään läpi pakkoruotsin lehmänkaupallaan keskustan kanssa. Onko se oikeudenmukaista ja reilua, onkin sitten monen mielestä epäselvää. Nyt kyseenalaistettu Matti Vanhasen poistama pakollinen ruotsi yo-kirjoituksista on taas asetettu kyseenalaiseksi, joka oli suomenkielisten mielestä silloin 2005 todella hyvä päätös ja alku suuremmille kielilain muutoksille.

Pettymys koskettaa monia, vaikka olemmehan me toisaalta tottuneet alistuneen kansan osaamme ja historian muisteluun, kädet ristissä monikielisyyttä odotellessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisiko sitten selitys siinä, että suomalaiset ovat "joutuneet taistelemaan kielellisiä oikeuksiaan vastaan"? Epäselväksi jäi vain, miksi näin on jouduttu toimimaan. Ikävältähän tuo kuulustaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos kommentistasi Max. Kunhan saan taas kynteni hiottua uuteen uskoon, niin kirjoitan vielä Suomen historiasta sitä puolta, jota ei juuri julkisuudessa ole näkynyt. Ei kaikki ole ollut vain auvoista yhteiseloa kuten julkisuus antaa ymmärtää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ehkä löydät samalla jonkun joka on taistellut kielellisten oikeuksien puolesta, eikä niitä vastaan...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Yritän löytää. Minulla on todella suuri kirjasto kotonani ja suurin osa taas muistelmakirjoista on vain 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjoja. Pääasiassa elämäkerrat ovat ruotsinkielisten porvareiden muistelmia taistelusta suomenkielen puolesta. Yleensä ihmiset tarttuvat herkemmin epäkohtiin, kuin vallitsevan tilanteen kehumiseen. Katsotaan mitä saan aikaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset