Olin tällä viikolla pari päivää Helsingin kasvatuksen ja koulutuslautakunnan kanssa tutustumassa Kööpenhaminan kouluihin ja päiväkoteihin. Tapasimme matkalla Kööpenhaminan kaupungin ja Tanskan opetusviraston edustajia sekä kävimme useissa oppilaitoksissa.
Toisen asteen koulutuksesta opiskelijalle itselleen aiheutuvat kustannukset ovat tapetilla. Varsin suuri osa näistä kustannuksista aiheutuu perinteisistä tai digitaalisista oppimateriaaleista. Päälle tulevat opiskelussa käytettävät oppimisvälineet, kuten laskimet ja tietokoneet. Liian monelle opiskelijalle kustannukset voivat koitua ylivoimaisiksi, mikä saattaa johtaa koulutuksen keskeytymiseen. Tämä on yhteiskunnallisesti varsin huolestuttava signaali, minkä tulisi herättää päättäjiä monella eri tasolla.
Sain viime vuonna mahdollisuuden tutustua reippaaseen 15-vuotiaaseen nuoreen TET-harjoittelun ansiosta. Keskustelimme viikon aikana tulevaisuuden suunnitelmista ja hänen jatko-opintotoiveistaan. Hänen pohdintansa nostivat pintaan muistot omasta nuoruudestani. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta tietoa eri ammattien todellisuudesta oli vähän. Onko realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa hän viihtyy eläkeikään saakka? Minä en siihen kyennyt, eivätkä varmasti kaikki nykynuoretkaan siihen kykene.
Viime aikoina toisen asteen koulutusta koskeva keskustelu on keskittynyt ammatillisen koulutuksen puolelle. Syystäkin, koska niin kammottava 220 miljoonan euron leikkaus sinne kuin hyvääkin sisältävä ammatillisen koulutuksen reformi ovat äärimmäisen suurisuuntaisia asioita. Juuri nyt olisi kuitenkin hyvä suunnata katse myös lukioiden ja erityisesti ylioppilaskirjoitusten suuntaan, koska sinne ujutetaan hiljaa koko koulutusjärjestelmän rakenteita uudistavia linjauksia.
Some-syötteeseeni ilmestyy toisinaan päivityksiä joissa nuoret naiset lahjoittavat kalliita ja näyttäviä vanhojenpäivän tanssipukujaan vähäosaisille lukiolaisille. Nämä ovat aina suuria some-tapahtumia joissa lahjoittajan epäitsekkyyttä ylistetään vuolaasti satojen, ellei tuhansien tykkääjien voimin. Lahjoittaja saa runsaasti näkyvyyttä ja kunniallisuuspisteitä.
...jotta saisi numeroksi päättötodistukseen kympin?
Kyllä on.
Ainakin mikäli on uskominen poikaani joka pari vuotta sitten sai päättötodistuksen jossa englannin arvosana oli yhdeksän.
Poikani kertoi, että opettaja oli hänelle syyskauden päätteeksi sanonut, että kun teet jatkossa kotitehtävät niin saat päättötodistukseen numeroksi kympin. Poikani ei kotitehtäviä tehnyt. Hän osasi kuitenkin, ja osaa yhä, englantia hyvin, ja ainakin minua paremmin.
Suomalaista koulujärjestelmää, joka on kansainvälisesti tuottanut pitkään hyviä tuloksia, mutta joka on osoittanut viime vuosina rapautumisen merkkejä, on haluttu uudistaa monin tavoin. Eräs tavoiteltava asia on ollut tehokkuus, esimerkiksi välivuosia on haluttu vähentää ja sosialidemokraateille tärkeäksi teemaksi on tullut nykyisellään riittämättömäksi katsotun pelkän peruskoulun kattavan oppivelvollisuuden laajentaminen.
Jonkin verran keskustelua on käyty ansiotulo- ja pääomaverotulojen progression kiristämisestä samoin kuin perintöveron korottamisesta paremman tulojentasauksen aikaansaamiseksi. Jotkut ehdotuksista ovat kieltämättä olleet radikaaleja ja niitä on pidetty luonteeltaan omaisuudensuojaa loukkaavina, esimerkiksi perintöveron runsas korottaminen ei toisaalta loukkaa yksilön omaisuudensuojaa, mutta vähentää yksilön määräysvaltaa omaisuudestaan hänen jälkeensä.